Nyt alkoi sitten tämän ohjelman viimeinen viikko. Toiseksi viimeinen loppui työntäyteisissä merkeissä, kun vietin viikonlopunkin töissä. Tein kuitenkin treenit päälle ja nyt väsyttää ihan kiitettävästi. Minä en ole kyllä ylityö ihminen. Rahallakaan on vaikea saada motivoitua itseäni, mutta kerrankin olin järkevä etukäteen ja pakotin itseni töihin.
Perjantaina kävin tuttuun tapaan uimassa ja se tuntui sujuvan jälleen ihan mukavasti. Viikon päästä tiistaina olisi 400 m testiuinti ja se vähän jännittää. Taidan ottaa asiasta vähän turhankin kovat paineet, koska tiedän pettyväni kuitenkin :D
Lauantain 45 min mahtui hyvinkin tehokas treeni. Poljin wattbikella 30 min ja juoksin 15 min johon sisältyi 1 min vetoja viisi kertaa. Huomasin taas suureksi suruksi ja murheekseni, että sääreni kipeytyvät juostessa. Ajattelin, että juoksen sunnuntain treeniin kuuluvan vartinkin noilla uusilla kengillä ja mietin tarkemmin juoksemistani silloin.
Eilen illalla töiden jälkeen poljin 2 h wattbikella ja lähdin sen jälkeen vartiksi miettimään juoksulenkille mikä vikana. En kyllä keksinyt mitään vikaa juoksemisestani, mutta loppumatkasta itketti, kun sattui niin paljon.
Tilanne on hämmentävä, koska torstaina juoksin uusilla Mizunoilla helposti yli 6 km. Lauantaina vähän reilun 2km ja sunnuntaina reippaan kilometrin. Vanhoilla kengillä mennyt kivuitta helposti yli 10 km ja varmaan menisi enemmänkin. Myin enimmäiset juoksukenkäni pois juuri sen takia, että sääret kävivät niin kipeiksi, kun juoksin niillä edes vähän. Kipu ei ole kuitenkaan penikoissa vaan sääriluun reunalla säären sisäsyrjällä. Tarvitsen apua ongelman kanssa, koska tämä on taas vaarana tuhota kaiken juoksemista kohtaan syntyneen hyvän fiiliksen. Jos tulee ideoita mikä avuksi niin kertokaa ihmeessä? Kaikki neuvot ovat nyt tarpeen.
Tänään mennyt vähän ontuen kipeiden säärien takia, mutta lepopäivä ollut taas paikallaan. Huomenna aamulla pääsen hierontaan ja toivottavasti särkysääri jäisi vähitellen historiaan. Nyt kun saisi nukuttua vielä tarpeeksi parina yönä niin alkaa taas sujumaan :) Tämän viimeisen viikon ajattelin päättää omaan pikku duathloniin.
Määkään en välitä ylitöistä. Tykkään tehdä töitä niin kauan kunnes menee ylitöiksi. Ei kiitos ylitöitä meikäläiselle. Paitsi joskus harvoin vaan. =)
VastaaPoistaKyllä harvoin. Tartten ne omat hiljaiset hetkeni millon voin vaan idlata omassa yksinäisyydessäni ja ehkä jopa tekemättä mitään.
PoistaI feel you! Täällä ollaan kamppailtu saman ongelman kanssa viime elokuusta lähtien välillä enemmän välillä vähemmän. Ekaksi pamahti vasen pohje, tuli varmaan ihan revähdys. Näin olen jälkeenpäin päätellyt. Oli kipeä, meni monta kuukautta että se hoitui. Välissä pääsin vähän juoksemaan, mutta välissä oli myös nivuskipua oikealla. Nyt on sekin nivusvaiva selätetty fyssarin avutuksella. Vuoden lopussa alkoi taas sääret kipeytyä ja tällä kertaa oikea jalka oli paljon pahempi. Välillä oli taas parempi, mutta nyt kuukauden sisään se on pitänyt minut melko hyvin poissa juoksulenkeiltä :( Vuoden alusta on mennyt suunnilleen niin , että viikon juoksen ja viikon tai puolitoista olen juoksematta. Ei kiva. Fyssarillakin olen jo käynyt aikaisemmin ja nyt torstaina menen taas. Hyvin toiveikkaana. Aika osteopaatille myös varattu. Itselläni juoksu on päälaji, joten nyt on kertynyt 8 kuukauden sisään varmaan satoja tunteja korvaavia. Periksi ei anneta! Malta mielesi, lepää kunnolla, ettei vaiva pitkity. Toisaalta itsekin olen niin tehnyt, mutta ei ole auttanut. =D Suosittelen käymään alaraajojen urheiluvammoihin erikoistuneella fyssarilla :) Tsemiä!
VastaaPoistaVoi sinnuu. Mä oisin varmaan jo vaipunu epätoivoon tollasten kans. Tsemiä sullekin, kyllä se varmasti muuttuu paremmaks.
PoistaMä nyt pistän ehkä vähän vielä uusien kenkienkin piikkiin ja tottumattomuuden ton kivun, mut silti se vähän hirvittää...
Joo toivottavasti sinulla ei ole pidempiaikainen riesa. Mutta kipu on kaveri (vaikkei mukava sellainen) ja se kertoo aina jostakin. Sitä kannattaa kuunnella.
Poista