torstai 30. toukokuuta 2013

Duathlon

Keskiviikkona oli HyPy cupin duathlon. Tuli vedettyä kyllä niin kovaa kuin suinkin pystyin. Meistä kolmesta naisesta olin toisena. Juoksu on heikoin lenkki. Alkuun tuntui, että kuolen, mutta olinkin mennyt epätavallisen kovaa itselleni. 5.52 min/km näytti tulokset. 16:41 min meni siihen n. 2.84km.

Pyöräily meni paremmin kuin ensimmäisellä kerralla tempoajossa, ajettiin siis sama 20km lenkki. Mutta nyt olikin tämä uusi ja upea pyörä. Toisaalta eilen oli aika järkky tuuli... Yhdessä kohdassa missä laskin 45 alamäkeen ja tulin metsän keskeltä aukealle ajattelin jo että nyt lähti pyörä alta. Nappasi tuuli sen verran hyvin sivusuunnassa. Loppumatkasta nauratti, kun oli naama niin räässä ja kuolassa :D ah tätä urheilun ihanuutta. 42 min meni siihen sotkemiseen.

Vaihdosta en muista muuta, kun sen että join hengen hädässä, koska en ollut saanut kun kääntyessä pullon pyörän telineestä. Vähän haastava uusi paikka ja liian pitkä pullo.  

Viimeinen juoksu olikin sitten pelkkää selviämistä. Pohkeet meinasivat krampata alkuun, mutta meni onneksi ohi kun vähän venytti. 18:20min meni, mutta tuntui että loppua kohden ahdisti vähemmän. Uskoisin, että alkoi vähän se juoksukin kulkemaan. Juostiin siis sama matka kuin ensimmäisellä, mutta nyt oli nopeus pudonnut 6:27 min/km.

Koko settiin meni 1h 20min 35s. Hyvä minä :) Ja muut. Niin ja keskisykkeeni oli "kevyt" 168. Aika perus, jos vertaa viime kesän pariin kokeiluun. Taisi olla ensimmäisessä Kuusijärven kokeilussa 170 ja HCTssä 169, eli vähän saanut hilattua alas. Kehityksen huomaa pyöräilyssä ainakin siitä, että pyöräilin kokeilusarjan 14km samaan aikaan vuosi sitten. Juoksu on valitettavasti melkein yhtä huono, kuin viime kesänä... Pystyn juoksemaan pidempiä matkoja, mutta vauhtia ei ole tullut juurikaan. Pitää varmaan pyöräillä vähemmän ja juosta enemmän, valitettavasti.

Melkein kaikki lähtijät ja itsehän pönötän keskellä

Nyt koitan sitten lepuutella, että jaksan sunnuntaina.

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Viikko vielä

Viime viikon olin aivan tolkuttoman väsynyt! Se oli jotain aivan käsittämätöntä. Normaalisti kahdeksan tunnin yöunet ovat riittäneet aivan hyvin, mutta nyt tuntui, että olisin tarvinnut kymmenen tuntia. No kahdeksalla piti selvitä. 

Tiistaina ja torstaina selvisin sentään fustraan. Huomenna on viimeinen kerta, nou ou. Se on ollut niin loistavaa, että mitenköhän selviän enää ilman sitä. Ja se juokseminen alku ja loppu lämmöiksi siellä juoksumatolla on parantanut selvästi juoksemistani.

Perjantaina sain itseni vihdoin ja viimein kokeilemaan uutta pyörää kunnolla. Ajoin teräsmieheni kanssa 18km lenkin ja opettelin vähän vaihteita ja tangoilla röhnöttämistä. Ne on aika mukavat. Ja ylämäet menee huomaamatta. Uskomattoman mukava ajaa ja matka taittuu vauhdikkaasti. Eikä ne lukot olleetkaan sitten niin pahat kun pelkäsin. Ne taisi vaan tuossa paikallaan kokeiltaessa tuntua pahemmalta.

 Siinä sitten lenkin jälkeen itseensä ja pyöräänsä hyvin tyytyväisenä

Eilen sitten repäisin oikein huolella taloyhtiön pihatalkoiden päälle ja lähdin taas pyöräilemään 18km ja juoksin vielä päälle. Kyllä se ruohon leikkaaminen ym vähän tuntui vielä, kun tuo hermo jalassa/alaselässä kipuili aika pahasti. No venyttely ja selällään jalat sohvalla makoilu auttoivat sen verran, että pääsi liikkeelle. 

Kun pääsin maantielle vauhtini oli koko ajan yli 30 km/h. Olin aivan innoissani, koska se meni kohtuu helposti. Keskinopeudeksi tuli 29 km/h, sitä tiputti hieman pyörätiellä himmailut. Minä kun olen sellainen, että ajan ihan periaatteesta pyörätiellä jos sellainen on. Siellä voi sitten ajaa vähän hiljempaa, mutta huomasin kauhukseni, että tuolla pyörällä menee vahingossa vähän kovaa... Meinasi mennä yksi risteyskohta pitkäksi missä käännyin vasemmalle, kun tulin niin kovaa. Pitää alkaa näemmä miettimään pyörälläkin ajolinjoja. Tuli myös mieleen miten sitä pitäisi suhtautua nopeusrajotuksiin, koska ajoin 30 alueella 35 :D Voiko pyörällä saada ylinopeussakot? 

Juoksin 2.5 km aika helpost, aika helpottavaa tässä vaiheessa. Huomasin 500 m jälkeen, että toinen kenkä tuntuu vähän löysältä. Olin lähtenyt niin intopiukeana, että unohdin pohjallisen... No ei se mitään kyllä haitannut onneksi.

Tänään kävin jälleen Kuusijärvessä uimassa. Viikon päästä pitäisi uida se 750m ja ei s**tana se näytti pitkältä matkalta, kun järveen oli laitettu ne reittipoijut. Nyt ei märkäpuku ahdistanut enää ollenkaan niin paljoa ja uiminen sujui jo niin paljon paremmin, että teräsmieskin hymyili. Halusi jopa kuvata uimistani, koska se alkaa jo näyttää vähän enemmän uimiselta. Kannustavaa :D 

Ja niinpä niin... Tässä pitäisi olla se video. Pitkällisen yrittämisen jälkeen luovutin... En saanut sitä hienoa videota ladattua jostain syystä ja nukkumaankin pitäisi päästä. Maybe some day...

Viikon päästä siis Vantaan Kuusijärvellä pitää rypistää vuoden ensimmäinen sprintti. Keskiviikkona on HyPyn duathlon ja sen jälkeen olen aika levynä loppu viikon. Mitä nyt töissä pitää käydä, mutta koitan välttää stressiä...

maanantai 20. toukokuuta 2013

Hylje

Kyseinen eläin tuli ensimmäisenä mieleen kun näin kuvan. Ei siis mitenkään liity uintitaitoon vaan tähän ulkoiseen olemukseen. Pukua piti kiskoa vielä ylöspäin ensimmäisen kierroksen jälkeen, koska en saanut sitä hilattua tarpeeksi ylös. Sen jälkeen se kyllä istui kuin toinen iho.

Kävin siis kokeilemassa lauantaina järvessä märkäpuvun kanssa uimista. Vesi oli pohjassa jäätävän kylmää, mutta pinnan tuntumassa ihan ok. Ainakin näin kylmän aralle ihmiselle kuin minulle. Puku oli aivan super duper siisti. Uiminen sai aivan uuden ulottuvuuden, kun kellui kuin... pallo? No siltä se ainakin selällään tuntui. 

Alkuun järvessä uiminen oli vähän järkyttävään, koska yllättäen sitä ei näekään siellä juuri mitään. Sitten kun vielä joku ällöttävä kasvi kelluu vastaan. Vilkas mielikuvituksenikin yritti alkaa jo vilistämään, että mitähän kaikkea talven jälkeen sieltä voikaan kellua vastaan... Pyyhin kyllä kaikki kauhukuvitelmat nopeasti mielestäni. Ja kun ei näe mitään tuntui ettei liiku mihinkään. Nähnyt kyllä muutenkaan kun lasit olivat aivan umpi huurussa. Taitaa olla aika ostaa uudet...

Väsymys kyllä tuntui yläkropassa ja kai se oli se pukuun tottumattomuuskin mikä sai kädet väsymään aika nopeasti. Sitten oli vielä se, että iski jonkinlainen ahdistus. En saanut hengitettyä kunnolla. Kun nousin lopuksi pois vedestä ja otin puvun pois ja jos joku olisi kysynyt miltä nyt tuntuu niin olisin vastannut liiskatulta. Aivan kun olisi keuhkoja puristettu kasaan. Syke ei kuitenkaan ollut koko aikana kova, mutta silti puuskutin, koska tuntui etten saanut kunnolla happea.

Järvimörkö paahtaa meneen.

Sunnuntaina eli eilen oli ihana sää sateella pelottelusta huolimatta. Leikkasin nurmikon ja meinasin hukkua hikeeni. Sitten kävin kokeilemassa uutta upeaa pyörääni. Käytiin jäätelöllä... Noh pari kilometriä tuli ajettua ja kyl se on aika uskomattoman siisti vekotin. Moottoripyörä ajelullakin käytiin, tällähetkellä täytyy vain tyytyä satunnaiseen tarakkaharakan paikkaan. Täydellisyyttä hipova päivä kaiken kaikkiaan.

Jos huomenna uskaltautuisi lenkille sillä uudella konkelilla. Ne klossit tässä vähän hirvittää, koska kun kokeilin niitä ajattelin että nilkka katkeaa ennen kun kenkä irtoaa. Kyllä ne varmaan siitä käytössä löystyy...

lauantai 18. toukokuuta 2013

Rankkaa

Ollut aika rankan puoleinen viikko, mutta hyvin nukuttu yö paranti fiilistä aika paljon. On uitu, juostu ja pyöräilty. Eniten pyöräilty. Olen ehtinyt sotkemaan jo 300km, joka on tämän aloittelijan taipaleella aika paljon alle kuukaudessa. Juossutkin olen jo tämän vuoden puolella kohta yhtä paljon kuin koko viime vuonna. Vaadin itseltäni ihan liikaa, mutta pitäisi vaan muistaa se fakta, että olen vasta vuoden treenannut. Eli siihen nähden taitaa mennä aika hyvin.

Maanantain uinnin jälkeen lähdin hymyillen, koska se hämmästyttävä havainto siitä että uinti sujuu sai sen hymyn aikaiseksi. Tiistaina juoksulenkin jälkeen sitten taas vaihteeksi itketti, kun jalat oli niin tohjona. Onneksi järjen ääni tuli kotiin ja muistutti, että tasooni nähden todella hyvin juostu taas. 

Keskiviikkona oli tempoajo. Ajoin pyörällä 14km lähtöpaikalle ihan rauhassa ja tajusin perillä, että ajoin saman matkan samaan aikaan henkihieverissä viime kesänä Kuusijärven kokeilusarjassa. Vähän nauratti, että joo on sitä edistystä tainnut tapahtua. Itse 20km tempoajo meni vähän miten meni, koska olen ajanut viime kesänä töistä kotiin 25km melkein samassa ajassa. 20km meni 46min ja siihen 25km on mennyt 47min. Eli pystyn parempaankin se on hyvä tietää. Sitten pyyhkäisin vielä kotiin taikaisin sen 14km. Jalat kiitti.

Porukkaa ennen tempomaan lähtöä
 
Torstain hengitin vaan syvään, kun olin jo niin väsynyt, koska alkuviikosta nukuin huonosti jalkojen särkyjen takia, mutta kävin siellä urheiluhierojalla. Hieroja kysyi "Onks sun jalkoja koskaan hierottu?" vastasin "Ei, ja sen varmaan huomaa" :D Oli ne vähän jumissa. Kotona sain kuulla, että pohjelihakset erottuu nyt paremmin. Taidan käydä jatkossa vähän useammin. 

Eilen eli perjantaina ajoin töihin pyörällä, töiden jälkeen oli fustra ja sen jälkeen piti vielä sinnitellä kotiin. Oli kyllä vähän sellainen olo, että en pysty siihen. Hiljakseen puskin tulemaan ja selvisin vaikka meinasi oikeasti loppua usko omaan jaksamiseensa. Olen ihmettellyt sitä monet kerrat, että miten pääsen perjantai iltaisin aina aikaisemmin nukkumaan, kun kertaakaan arki-iltoina... Kai sitä on vaan siinä vaiheessa jo niin loppu.

Sain eilen mahtavan puhelun. Tämän päivän kohokohta! Saanko esitellä:
Siinä on nyt uusi setti. Nyt pääsee kovaa! Pitää vaan säätää se kohdilleen ja opetella ajamaankin sillä... Ja kun tuo kumilätkän jahtaaminen loppuu pääsee uimaankin. Järveen ja märkäpukua testaamaan.

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Särkysääri

Olisin kyllä paljon mieluummin säihkysääri... Särky on vaivannut minua enemmän tai vähemmän koko vuoden. Suurimman osan viime vuodesta sitä ei ollut ollenkaan. Nyt se on lähtenyt sitten ihan lapasesta. Luulen, että keksin mistä kipu on lähtöisin. Ristiselästä ja mitä todennäköisimmin iskiashermo. Menen kyllä ensi viikolla urheiluhierojalle, jos sieltä saisi vähän helpotusta asiaan. Taitaa olla jotain niin jumissa, että käy vaan kipeämmäksi kun on nyt venyttänyt ja hierotuttanut itseään. Tuskastuttavaa vaan, kun ei tahdo päästä edes kävelemään nyt. Juoksemista ei voi edes ajatella... Huono homma. 

Loput minilomasta on mennyt enemmän tai vähemmän takapihalla. Perjantaina kävin uimassa ja se sujui ihan hyvin. Pientä tekniikan hiomista, mutta sitä se taitaa vaatia aina. Eilen lauantaina pyöräilin illalla 32km aika rauhassa. 


Ilma oli ihana, linnut lauloi ja tuoksui keväälle. Tuo aika rauhassa taitaa olla suhteellinen käsite, koska kun lähdimme tänään naapureiden kanssa pyörillä jäätelölle, niin oli yllättävän vaikeaa ensinnäkin polkea hiljaa ja ilman klosseja.

Treenaaminen ja varsinkin nyt tämä pyöräilyn aloittaminen on aiheuttanut minulle pienen ongelman pukeutumisen kanssa. En meinaa mahtua enää mihinkään housuistani. En ole mitenkään himoshoppailija, joten olen kulkenut omistamissani farkuissa ym. jo aika monta vuotta. Hämmentävää. Pitääkö tässä nyt laittaa vaatekaappi uusiksi housujen osalta. Nytkin istun tässä mieheni shortsit jalassa, koska omat vanhat kesähousut olivat aivan liian tiukat. Legginsit on aika nou nou ja hameita en ihan kauheasti voi ainakaan töissä käyttää.

torstai 9. toukokuuta 2013

Totista treenaamista

Kolme viikkoa enää Kuusijärvelle. Pitäisi päästä testaamaan märkäpukua jonnekin. Klooriveteen en sitä ihan kauhean mielelläni veisi... Pitää varmaan mennä taas kyläileen Jyväskylään, että pääsee nauttimaan 50m radastakin.

Odotan jännityksellä sitä pyörää. Tilasin koon 54, kun se 52 tuntui vähän ahtaalta ja kokotaulokkokin näytti isompaa kokoa Feltin sivulla. Pitää oppia vielä ajamaankin sillä. Uskoisin että se ei ole ongelma, kun kerta opin ajamaan tällä nykyiselläkin, vaikka se tuntui aluksi mahdottomalta. Onneton tasapainoni ja motoriikkani ovat parantuneet selvästi vuodessa. Sellaista se on kun vika on korvien välissä.

Tänään on koivuihin tullut hiirenkorvat. Ai että se piristi päivää kun huomasin sen iltapäivällä. Aamulla olin katsonut vaan, että omapas isot silmut. Ei vaan ollut mikään paras sää, kun vettä tuli välillä aika rankastikin. Piti käydä vaan ruokakaupassa, mutta lähdettiinkin Ahveniston radalle Hämeenlinnaan. Haaveilin siellä moottoripyörästä. Kai sitä joskus on varaa taas sellaiseenkin. Sitten poikkesimme ystäväni luona kahvilla ja kummasti se päivä hurahti siinä. Piti rötvätä tämä päivä ja olla vaan pitkästä aikaa, mutta ei se huono ollut näinkään. Ehkä jopa parempi.

Tiistaina kävin juoksemassa 7km. Lauantaina, kun juoksin edellisen kerran siitä ei tullut kerrassaan mitään. Jalat alkoivat kipuilemaan ja hyytymään jo ensimmäisen kilometrin jälkeen. Ajattelin vaan ehkä tämä tästä, ja jatkoin toisen kilometrin. No, se ei muuta kuin pahentanut tilannetta. Kotiin nilkuttaminen oli sitten aivan kamalaa tuskaa. Taitaa ne vaimennetut kengät olla liian vaimennetut minulle. Jokin menee pieleen jaloissani, kun juoksen niillä. Koska tiistaina juoksemisessa ei taaskaan ollut mitään ongelmaa niillä uudemmilla vaimentamattomilla kengillä, ja hyvin se 10km testijuoksukin meni niillä.

Ja paparatsikin iski kun olin juoksemassa. On tää niin rankkaa, kun ei rauhassa saa enää edes juosta. 
 
Eilen poljin ensimmäisen kerran tälle keväälle pyörällä töihin. 25km meni yllättävän kevyesti. Mennessä keskinopeus oli 23.5km/h ja kotiin tullessa 25km/h. Ihan hyvin siihen nähden, että kotiin päin on enemmän ylämäkeä, muutama aika järkyttävä mäki.

Huomenna voisi taas käydä testaamassa sujuuko uiminen yhtä sutjakasti kuin sunnuntaina sujui vai vielä paremmin. Toivottavasti tämän miniloman sää paranee, että saa tuon takapihankin vielä kuntoon, niin kuin oli suunnitelmissa.

sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Haaste: Viikon menu

Päivi heitti tällaisen kivan haasteen. Ajattelin ensin ou nou eihän tällaista voi tehdä kun syön mitä sattuu. No näenpähän itsekin mitä sitä oikeasti sattuu suuhunsa laittamaan, kun tekee tämän. Meinasi kyllä varsinkin loppuviikkoa kohden kaatua tähän varhaisdementiaan, kun en muistanut enää ottaa kuiva siitä mitä tuli syötyä.

Haaste on seuraavanlainen: 
1. kuvaa viikon ajan kaikki tekemäsi ruoka (jos et muista kuvata niin mainitse päivän kohdalla mitä teit)
2. jos ruoka on tosi herkku ja haluat jakaa reseptin niin hyvä juttu :-)
3. 7 ruokaa siis ja lisäksi vinkki johonkin helppoon jälkkäriin “Viikon vinkki”
4. kerro keneltä haasteen sait ja jaa haaste vapaasti ainakin viidelle blogiystävällesi.
5. laita postauksen otsikoksi: Haaste: viikon menu
 


Aamupalani näyttää tältä suunnilleen aina


Teetä, ruisleipää + lisäkkeet, ja "mysli" jossa on turkkilaista jugurttia, pellavansiemenrouhetta, mantelirouhetta, kanelia, steviaa ja mustikoita. Välillä käytän myös jugurtin tilalla raejuustoa.

Viikolla syön töissä yleensä mitä siellä sattuu olemaan



Välipaloina menee yleensä atkins patukka ja kupillinen teetä. Toisinaan tekee tiukkaa ehtiä syömään edes se patukka...

Iltaisin kotona syön viikolla varsinkin jotain helppoa ja nopeaa. Tai teen jotain mikä riittää useammaksi päiväksi.


Tämä oli yksi niistä ruuista. Juomana soijamaitoa, jonka makuun olen tykästynyt, sekä aivan ihanaa banaanileipää! Työpaikkaruokala myy tuotteitaan ja tämä leipä on yksi niistä erikoisuuksista. Kaurariisiä, pekonia, jauhelihaa, herkkusieniä ja herne-maissi-paprika, äärimmäisen herkullista ja helppoa. Aikaa menee valmistamiseen n. 20min. Sekaan heitin vielä edellisen päivän pastan loput.

Joka oli ollut lohirullan seurana. Olen vaan vähän sellainen, että en millään halua heittää ruokaa roskiin.

Viime viikolla tuli syötyä tavallista enemmän kalaa, jota menee siis käytännössä aina vähän

 
Ahvenfileitä ja proteiinipastaa taas. Harmi vaan että ahvenet olivat kärsineet vähän sappinesteestä. Ihmettelen vain miten sitä viitsittiin myydä kalatiskissä... Varmasti haistoivat sen itsekin. 

Vappuna grillasimme, mutta Moët unohtui jääkaappiin. Noh onhan tuossa se helatorstaikin tuloillaan... Maissia, vuohenjuustoa, pari tomaattia mustapippurilla ja oreganolla maustettuna, naudan ulkofiletta ja vähän punaviiniä. Viiniä meni koko vappuna kaikki kolme lasillista...

 

Loppuviikolla söin sitten maksalaatikkoa ja lauantaina käytiin Sellon Classic Pizzassa. Söin Bollywood pizzan, mutta en halunnut tomaattikastiketta siihen, koska ensimmäisen keran kun söin kyseisen pizzan, niin vähän veti silmiä kieroon sen ja minttuhyytelön yhdistelmä. Tilalle laitettiin korianteriöljyä ja se oli aivan loistava. Suosittelen.
 
Välipala vaihtoehto nro 2 on yleensä puolirasiaa rahkaa ja mehukeittoa


Iltapalana menee teetä ja leipä tai kaksi. Jälkkäreitä ei saa tietenkään unohtaa ;) Päätin että nyt maistan magnumin uutuus setin. Aloitin numero ykkösestä perjantaina. Nyt on siis maistettu jo kolme. Vielä pitäisi löytää nelonen ja vitonen jostain. Sitten on yksi jäätelön maistamistavoite täynnä jo tälle kesälle. Pitää aloittaa ajoissa, että ehtii maistamaan kaikkia! Ehkä tämä on sitten se "viikon vinkki". Helppoa ja varmasti hyvää. Kaikki kolme ovat olleet herkullisia.


Haastan nyt seuraavia tähän mielenkiintoiseen haasteeseen

Salt for Phoenix
Kunnonkohottajan sporttiblogi
Triathlon-Wanna-Be  

Loput kaksi saa mennä halukkaille. Veti kuupan jumiin.

perjantai 3. toukokuuta 2013

Mitäs minä stressierkki

Stressasin itselleni salaa kauhean migreenin. Vaikka olin niin päättänyt olla murehtimatta koulua. Tänään sitten insinöörityöseminaarissa se sitten iski päälle, eikä ollut lääkkeitä mukana. Vaikka se oli tehnyt tuloaan jo monta päivää. Ennakoivia oireita voi olla jopa viikon. Kamalaa kärttyisyyttä, väsymystä, hivenen poissaoleva, oikea silmäluomi alkaa roikkumaan jne. Ihmettelin voimatonta oloa, kun kiipesin koululla neljänteen kerrokseen, mutta se meni ohi. Kesken esityksen iski puhevaikeudet eli sanat hukkuivat, änkytin ja en vain tiennyt mitä suustani päästin. Järkyttävä tilanne, kun oli valmistautunut kuitenkin esitykseen. Sitten iski hetki, kun olin aivan pihalla. Onneksi sattui juuri sivun vaihto esityksessä niin yleisö luki sitä, kun keräsin itseäni. Missä olen, mitä teen...? Sitten se lähti taas sujumaan. Sinnittelin sitten päivän loppuun pääni kanssa. Eli, jäi uiminen valitettavasti väliin, koska pääsin vasta seitsemältä illalla kotiin ja nukuin puolitoistatuntia. Nyt on huomattavasti parempi olo.

Keskiviikkona kävin pyöräilemässä, mutta riitti 18km koska oli aivan järkyttävä tuuli! Mihinkään en liikkunut vaikka syke oli lähempänä 170. Sitten kun tuli tuuleton kohta menin samalla teholla melkein 35km/h vauhtia. Not bad.

Eilen torstaina oli 10km testijuoksu. ~1h10min 8,41km/h keskinopeus ja 147 keskisyke, aika on vähän arvio, kun piti alkaa kikkailemaan kierros systeemillä kellossa, mutta sitten unohdin sen. Paremmin se meni kuin olin odottanut. Täytyy olla tyytyväinen, koska vuosi sitten, kun aloitin pystyin juoksemaan suunnilleen 100m sitten piti taas kävellä. Luulisi kuukauden päästä 5km juoksun menevän helposti... tai sitten ei. Huomenna taas juostaan. Pitää nyt keskittyä näihin heikkouksiin vaikka pyöräilisin mieluummin.