tiistai 31. joulukuuta 2019

Omegawave mittaukset osa 3

Kolmannessa osassa tarkastellaan Omegawaven hengityselimistön antamia mittaustuloksia ja miten dataa kannattaa tulkita, ehkä. Perustuu ehkä lähinnä omaan kokemukseen ja mitä olen asiaan perehtynyt Omegawaven omista lähteistä.

Hengityselimistön toiminnallinen taso - (Cardiac System) toimintakyky ja rasittuneisuus tietyllä ajanhetkellä


Hengityselimistön toiminnallinen tila heijastaa monitasoisen järjestelmän nykyistä integroitua vastetta, joka säätelee sydämen toimintaa palautumisprosessin aikana. Sen tehtävänä on muodostaa kriittisiä ja hyödyllisiä mukautuksia, jotka johtavat urheilijan parempaan kuntoon. Toiminnallisen tilan taso osoittaa hengityselimistön kykyä suorittaa tämä tehtävä.

Tämän tilan arvioimiseksi Omegawave käyttää kattavaa ja integroitua sykevariaation (HRV) analyysiä. Tämä menetelmä on osoittanut sen luotettavuuden ja hyödyllisyyden arvioitaessa hengityselimistön mukautumista harjoituskuormaan.

Kolme päivää, samat kuin aiemmissa postauksissa, mutta ei suurempaa eroa valmiudessa. Joskus käy peräti kuutosessa. Jos tippuu enemmän olen todennäköisesti tulossa kipeäksi, todella kipeäksi.

Leposyke (resting heart rate)


Leposyke (RHR) - kertoo hengityselimistön toiminnan tasosta. Vähemmän treenanneiden henkilöiden normi on välillä 60-90 lyöntiä minuutissa eli normaali sydän. Poikkeuksellisissa olosuhteissa (ts. sairaus, krooninen liiallinen liikunta jne.) leposyke voi nousta merkittävästi, jopa 100 tai enemmän. Enemmän treenanneiden henkilöiden leposyke voi olla alle 60 ja se on ihan normaalia.

Itselläni normi leposyke pyörii siinä 60 hujakoilla. Rasittuminen näkyy yleensä leposykkeen laskuna minulla ja stressi ym. nousuna.

Palautumismalli (recovery pattern) - osoittaa parasympaattisen hermoston nykyisen aktivointitason, joka ylläpitää homeostaasia ja palauttaa kehon toiminnallisuuden kuormituksen jälkeen.

Omegawave arvioi hengityselmistöä parantavien prosessien laatua vasteena harjoittelukuormituksille, vagushermon säätelyn vaikutuksesta sydämen toimintaan. Tämän indeksin optimaaliset arvot ovat välillä 0,16 - 0,41 sekuntia. Korkeat tai matalat arvot osoittavat, että elimistö toimii vakiintuneiden normien ulkopuolella, mikä kertoo liian suuresta rasituksesta ja liian lyhyestä palautumisprosessista. Vaihtelut optimaalisen vyöhykkeen sisällä ovat hyväksyttäviä. Kuitenkin korkeampi arvo optimaalisessa vyöhykkeessä viittaa tehokkaampaan palautumisprosessiin. 

Tämäkin arvo pyörii itselläni yleensä vihreällä alueella. Joskus voi käydä vähän keltaisen puolella, mutta nytkin se oli tässä lähiaikoina sen takia, että olin kipeä.

Stressi - hengityselimistön väsymyksen taso suhteessa fyysiseen ja henkiseen kuormaan

Keskeinen osa harjoitusprosessin hallintaa on seurata hengityselimistöön kohdistuvien stressiannoksien vaikutusta ajan kuluessa. Stressitilanne määrittää sen valmiuden tuleviin harjoituskuormiin. Liiallisen stressin (väsymyksen) tila voi johtua pitkittyneestä ja epäasianmukaisesta harjoittelukuormituksesta. Väsymystilan tunnistamiseksi Omegawave määrittelee systeemin stressitason asteikolla 1 - 7; 1 on erittäin korkea jännitys ja 7 on erittäin alhainen jännitys. Tämän informaation avulla harjoitus- ja palautumistoimet voidaan räätälöidä urheilijan tarpeisiin.

Tässä näkyy itselläni vaihtelua. Ja sen huomaa olostakin aika helposti ja korreloi aika hyvin mittausten kanssa.

Sopeutumisreservit (adaption reserves) - mittari siitä, kuinka kauan ja tehokkaasti hengityselimistö pystyy mukautumaan ulkoisiin ärsykkeisiin 

Sopeutumisreservit heijastavat hengityselimistön kykyä muodostaa positiivinen, hyödyllinen mukautuva vaste harjoituksiin. Urheilijan hengityselimistö kykenee mukautumaan tehokkaasti harjoituksen vaikutuksiin ja kestämään stressiä, kun varannot ovat välillä 3–7. Jos varannot ovat loppuneet (arvo 1 tai 2), elimistö ei kykene korvaamaan riittävästi stressin aiheuttamia fysiologisia muutoksia, ja siksi, urheilija ei hyödy halutulla tavalla harjoituksista. 

Tämä on stressin lisäksi toinen mikä kertoo todella paljon itselleni siitä mikä on päivän kunto. 15.6. sprintissä kulki huonosti ja ei se hyvältä näyttänyt mittareissakaan ja siltä se tuntuikin.

Tässä oli tämä kolmas osuus Omegawaven mittauksista. Voi vaikuttaa kryptiseltä, mutta ei se sitä ole todellisuudessa, kun siihen perehtyy käytännössä. Tämän ikkunan tiedot ovat kuitenkin usein itselleni ne hyödyllisimmät. Hermot kun on ihan riekaleina... 

Viimeisessä neljännessä osassa käyn läpi vielä metabolisen systeemin tulkitsemisen.

sunnuntai 22. joulukuuta 2019

Kiireinen kuukausi

Taas on ehtinyt sattua ja tapahtua kaikenlaista. Uusi keittiö on aivan ihana. Kaikki se tila mitä tuli oli vähän hämmentävää lämpövuotojen paikkausten lisäksi. Keittiössä on nyt siis myös lämmin ja on kiva tehdä ruokaa. Olen tehnyt pipareita ja joulutorttuja jopa, joka on varmaan ensimmäinen kerta ikinä. Ja mikä parasta juomajauheet eivät ole enää siinä esillä, vaan sain ne kaappiin jemmaan pullojen lisäksi :D

Eetu koirakin lähti kuukausi sitten koirien taivaaseen. Olihan se jo vanhakin. Päivän yli 11v 9 kk. Oli kyllä ihan valmis lähtemään. Ikävä jäi, mutta ei ne elukat elä kauhean kauaa. Oli se sellainen stupid dog, kaikella rakkaudella. 

Viimeistä viedään

Kävin myös kynnystestissä Vierumäellä noin kuukausi sitten. Juoksin matolla niin paljon kuin pystyin. Kehitystä on tapahtunut kaikesta huolimatta kolmessa ja puolessa vuodessa, joka on edellisestä testistä. Ei mitään suunnatonta, mutta pitää olla tyytyväinen olosuhteet huomioon ottaen. 

Sinne juoksemaan

Selvisin

Ja oli ihan super hyvää ruokaa

Muutama viikko tuli treenailtua ihan mukavasti senkin jälkeen, mutta toissa viikolla alkoi vähän hyytymään, koska tulin sitten lopulta kipeäksi. Mikäs sen kivempaa, kun pääset perjantaina kotiin ja kurkku on niin kipeä, että itkettää ja hirveä hedari. Siinä menikin sitten "mukavasti" viime viikonloppu. Eniten ehkä harmitti toinen Aktia cupin 10 km juoksu, joka jäi väliin, mutta toivottavasti tammikuussa pääsen taas.

Välillä on ollut jopa lunta ja hyvä sää, uskomatonta, mutta totta.

Nyt perjantaina oli pakko tehdä jotain. Alkoi raato olemaan niin jumissa lepäämisestä, että teki kävelykin jo pahaa, kun sattui mm pohkeisiin. Menin sitten uimaan 3 km ja se oli ihanaa. Sain uida rauhassa, kun ei ollut pahemmin muita uimareita. Ihan uskomatonta miten euforinen olo voi tulla uimisesta. Vesi vaan liplatti. Vasen hartia oli vaan ehtinyt vetämään itsensä jo niin jumiin, että on vieläkin ihan juntturassa. 

Sitten näitä päiviä, kun satanut paljon märkää lunta

Töihin kun pääsin perjantaina, sain sellaisen jännityspäänsäryn, että en voinut edes nauraa ilman, että pää räjähti. Onneksi burana auttoi. Ei voi lähteä edes jumit ilman kivuliasta muistutusta.

Taas pyörän päällä

Lauantaina pyöräilin tunnin ja tänään sauvakävelin 5 km. Ja pitänyt valmistella muutamia jouluruokia. Kiirettä pitää, kun töissä pitää olla joulukin.