keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Vanhan loppu, uuden alku

Raflaavasta otsikosta huolimatta ensi vuonna on luvassa hyvinkin todennäköisesti aika lailla samaa kuin tänäkin vuonna oli. Nyt on kyllä menossa tämän taiteilijan 30v juhlavuosi, tajusin juuri. Joutuu varmaan pitämään syksyllä bileet sen kunniaksi. 

Yksi ehkä isompi muutos on tulossa, kun nyt aloin miettimään. Meinaan hankkiutua ihan lähiaikoina silmälaiseista eroon. Nyt on säästetty kolmisen vuotta, mutta vähän jännittää kylläkin. Lasit on olleet kuitenkin jo jostain 12-vuotiaasta lähtien. Nyt alkaisi vaan olemaan aika päivittää silmälasit ja uudet maksaa vähintään 400€, kiitos hillittömän hajataiton. Piilolinsseihin ja nesteisiin uppoaa vuodessa noin 300€, että vaikka aika kallis toimitus onkin, niin kyllä siinä pääsee jossain vaiheessa vielä plussalle :D Sitten tuleekin jo varmaan ikänäkö...

Tällä viikolla olen päässyt treenaamaankin normaaliin tapaan. Joka lajiakin tullut taas koitettua. Maanantaina wattbikella 90 min, eilen 75 min juoksua ja tänään kävin aamupäivällä uimassa 2,5 km. Olo on muuten ihan normi, mutta nenä on ihan tukossa edelleen, paitsi treenatessa. Ehkä olenkin allerginen tälle löhöämiselle :D Ei vaan. Jos tämä ei ala viikossa helpottamaan menen kyllä lääkärille ihmettelemään nenääni.

Ulkona -22, sisällä vähintään saman verran nyt ja hiki. Lämmittää voi monella tavalla :D
Eilen juoksemaan lähtiessä piti palata vaihtamaan kengät. Olikin märkää lunta niin paljon, että vaihtui keraami Mizunot Salomoneihin. Niissä oli tällä kertaa pito kohdillaan lumessa. Pääsin myös testaamaan uutta hiihtopukua pienessä vesisateessa ja kyllä olikin hyvä. Melkein 10 km tuli kirmattua nousevalla vauhdilla ja ei ollut kylmä missään vaiheessa, vaikka en laittanut alle kuin ohuen pitkähihaisen ja kompressiotrikoot. Oli melkoinen ero vanhaan. Ei harmittanut ostaessa ja nyt olin todella onnellinen puvusta. Alkoi jopa pienoinen harmistus siitä, että ei päästy lämpimään hälvenemään, koska se matka olisi lämmittänyt mieltä sen viikon siellä, mutta sitten olisi joutunut palelemaan lopputalven kulahtaneessa hiihtopuvussa, kun ei rahat riitä kaikkeen.

Testaamaan lähdössä
Housut olivat ehkä hitusen isot yläosasta, mutta reidet mahtuu paremmin. Normi ongelma, kun on niin kapea vyötärö ja isot reidet :P Ostin numeroa isommat, kuin edeltäjänsä tarkoituksella, kun ne edelliset oli niin nihkeät vetää jalkaan aina. Paita oli takin alla pysynyt ihmeen kuivana. Ilmeisesti takki puhaltaa ulospäin niin tehokkaasti, että hiki vain katoaa :D

Nyt on tämän vuoden urheilut urheiltu ja muutenkin vuosi alkaa olemaan kohta pulkassa. Raketteja ei ostettu tänäkään vuonna, niin kuin ei viitenä aikaisempanakaan yhdessä olo uutenavuotena, vaan nautitaan naapuruston ilotulituksesta parvekkeelta käsin :)

Kaikkea hyvää ja onnea tulevalle vuodelle 2015

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Allerginen talvelle?

Hyvin olen toipunut viikon takaisesta leiristä eli levätty ja syöty on. Päätin keventää vähän ruokaa tänään ja tein hedelmäisen lohisalaatin. Ihan mukavaa vaihtelua kaiken sen mässyttämisen jälkeen. En kyllä toisaalta syönyt herkkuja mitenkään ihan hirveästi. Aattona meinasi vatsa haljeta vasta sen juustoon dippailun jälkeen illalla :D mutta se oli niiiin hyvää. Lahjoja ei jaettu aikuisten kesken paljoa, mutta niin oli tarkoituskin. Kävin eilen tuhlaamassa lahjarahat kuitenkin tarpeellisiin urheilukamppeisiin ;)

Tiistai aamuna, kun talvi oli tullut
Tiistaina uskaltauduin kevyelle lenkille kaverin kanssa maanantain hieman jaloista kivuliaan päivän jälkeen. Juoksu lähti liikkelle todella nihkeästi. Tuntui, että jalat painavat ihan liikaa. Hiljakseen siinä edettiin kaverin kanssa ja jossain vaiheessa alkoi askel taas kevenemään. Ihmettelin lenkin loppua kohden miksi ei vieläkään ole lämmin. Olin pukenut kuitenkin teknisen- ja lämpökerraston hiihtopuvun alle ja viime talvena olin juossut ihan iloisesti -20 pakkasessakin samalla setillä. Alkoi hiipimään epäilys puvun tuulenpitävyyden pettämisestä. Onhan tämä nyt sen jo varmaan neljäs? talvi, että hyvin on kestäyt siihen nähden. Tähän siis liittyi yksi eilisistä shoppailun kohteista eli uusi hiihtopuku.

Kuuraparrat lenkin jälkeen
Keskiviikkona siirryttiin joulun viettoon Nokialle ja matka taittui melko haastavissa sääolosuhteissa. Lunta tulla tuprutti melkein koko matkan ja pöllysi ihan reippaasti. Yhden isomman kolarin ohi ajettiin motarilla Tiiriön ABCn jälkeen. Lumen tulo loppui jossain kohdassa, mutta sitten oli ainakin rampeissa kohtuullisen liukasta. Onneksi tuolla meidän autolla on lähinnä hauska ajaa haastavissa olosuhteissa :)

Joulupäivänä eli torstaina oli kaunis sää ja pakkasta. Ajattelin, että lähden kävelylle, ettei mene ihan rötväämiseksi ja jaksaa syödä lisää :D Reilun tunnin kävelystä kertyi yli seitsemän kilometria matkaakin, mutta nenäni loukkaantui kylmästä jostain kumman syystä. Se oli ensin kipeä, sitten meni ihan tukkoon ja sillä tiellä ollaan edelleen... Ihme vesinuha. Aloin oikeasti miettimään, että olenko talvelle allerginen. Kylmälle olen, se on varmaa ja ihoni on taas protestoinut valitettavan näkyvästi siitä, että pakkaset alkoivat... Paljon menee erilaisia rasvoja, että se elpyisi, kun en suojannut heti kunnolla.

Kävelyllä Nokialla



Eilen uskaltauduin taas ulos ja tunnin kävelylle. Nyt ei sattunut nenään, mutta ei se siitä parantunutkaan. Olin myös palautunut kokonaan, kun sykkeet eivät nousseet enää samalla tavalla kuin vielä torstain kävelyllä. Kävelyn lopuksi meidän viidettä talvea vetävät toppaisemmat puvutkin alkoivat näyttämään vähän siltä, että eivät taida olla enää ihan niin iskussa. Mietittiin, että voisi nekin päivittää tilaisuuden tullen. Se tilaisuus oli lähempänä kuin arvasimmekaan :D

Lauanta kävelyllä

Uuden paremman selfiesovellukse testailua taas. Ei se siitä siltikään tee yhtään fiksumman olosta touhua...
Lähdettiin kävelyn jälkeen Hyvinkäälle ruokakauppaan ja samalla päätettiin poiketa Sportiassa. Vastassa oli ikävä ilmoitus eli loppuunmyynti. Sekin liike siis lopetetaan :( Mutta sieltä löytyi kaikki. Uusi Haltin hiihtopuku ja paksumpi takki ja housut, sekä Lill sportin über siistit hiihtohanskat. Ahhah tilityhjäksi päivä, mutta kannatti. Ei se sen halvemmaksi tule vaikka ostaisi kaiken erikseen. Tuntuisi vaan vähemmän pahalta. Nyt ei tarvitse enää palella onneksi lenkeillä.

Tämän päivän olen arponut menisikö huomenna töihin vai pitäisinkö talviloman, jonka olin ottanut sitä varten, että lähdettäisiin käymään jossain lämpimässä. Ei vaan löytynyt mitään edukasta tarpeeksi lämmintä paikkaa. Oi voi. Kauhean vaikeaa päättää tallaisesta asiasta :D Voisin ainakin lihaskuntoilla ja venytellä kotihommien lisäksi tänään ja toivoa, että nenä olisi parempi huomenna, että voisi palata kunnon treenaamisen pariin.

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Leireilyä Pajulahdessa

Nyt on kotiuduttu ja asettauduttu mukavasti nojatuoliin naputtamaan viimeisillä voimilla. Voimilla joita ei oikeastaan edes enää ole :D Oli ihan mahtava leiri ja viikonloppu kaiken kaikkiaan. Ihmeen hyvin jaksoin kaiken, vaikka vähän epäilytti. Kunto on parantunut huikeasti, jos vertaa esim. vuoden takaiseen leiriin, jonka jälkeen olin jo lauantaina ihan loppu. Nyt ei päässyt energiat loppumaan missään vaiheessa ja oli pirteä mieli, vaikka kroppa alkoikin vähän hyytymään loppua kohden.

Perjantaina laskeuduin Pajulahteen kolmen aikoihin melko loskaisessa ja kuraisessa säässä. Leiriytyminen alkoi kuinkas muutenkaan kuin huoneeseen levittäytymisellä ja odotin jännityksellä keitä tulee samaan huoneeseen kanssani. Jännitys meni ihan hukkaan, kun havaitsin sitten olevani yksin kolmen hengen huoneessa. Vähän tylsää, mutta taas toisaalta ihan hyvä, kun olen niin kova levittäytymään tavaroineni ja muutenkin outoine tapoineni ja rutiineineni. Jännitän aina sitä, jos pitää olla vähänkään vieraiden kanssa, että meneekö muilla hermo :D

Näillä mentiin
Urheilut alkoivat heti neljältä kevyellä juoksulenkillä, missä käytiin vähän alkulämmittelyjä mm. dynaamisten liikkeiden muodossa. Ei ollut rankka, mutta puolentoistaviikon tekemättömyyden ja sairastamisen jälkeen sykkeet olivat ihan taivaissa jo reippaammasta kävelystäkin.  Juoksu tuntui kuitenkin ihan hyvältä sykkeistä huolimatta, mutta kengät olivat ihan litimärät.

Juoksusta mentiin heti uimaan tunniksi. Uinnissa meidät, kaikki 27, jaettiin neljälle radalle niin, että kahdella oli kokeneemmat ja toisella kahdella vähän vähemmän kokeneet. Hyvin mahtui sekaan ja mentiin sulassa sovussa. Tekniikkaa siinä lähinnä hierottiin. Sykkeet oli taas kauheat, mutta lopussa sitten tippuivat normaalimmalle tasolle vihdoin. Uinnin jälkeen päästiin syömään. Matkaa tuli joku 1.5 km. Sekoilin kellon uintiprofiilin kanssa ja ihmettelin, kun ei tule matkaa... Muisti menee puolessatoista viikossa :D

Päivän päätteeksi oli vielä jumppa ja siellä käytiin läpi hermotukseen, dynaamiseen lihashuoltoon ja liikkuvuuksiin liittyviä asioita. Esittelimme vielä toisemme lopuksi. Onhan se kiva tietää kenen kanssa urheilee, mutta nimiä en muista varmaan yhtäkään. Pahoitteluni! Nimimuistini on olematon näköjään...

Jumpassa
Uni olisi tullut illalla muuten hyvin nopeasti, mutta olin unohtanut nenäsuihkeen kotiin. Sairastamisesta jäi jokin omituinen limakalvoturvotus nenääni, joka tuntuu iskevän päälle juuri silloin, kun pitäisi mennä nukkumaan. Nenä menee siis ihan umpeen... Tuskailin sen kanssa tunnin, kunnes varmaan vaan nukahdin väsymyksen takia. Aamulla oli järkyttävä kuuden herätys odottamassa.

Siinä sitten muutaman jotenkuten nukutun tunnin jälkeen piti kömpiä lämpimän peiton alta pois. Teki pahaa. Sitten pitikin jo lähteä aamulenkille, jonka sykkeet olivat taas mielenkiintoiset. Onneksi ei ollut pitkä lenkki. Sitten päästiin aamupalalle.

Lauantai oli pitkä päivä ja ihana sää. Treeniä kertyin noin kahdeksan tuntia. Aamupalan jälkeen lähdin elämäni ensimmäiselle sauvakävelylenkille. Ja taas kastui kengät. Onneksi olin ottanut kolmet :D Sen jälkeen oli pikku breikki ja luento. Aiheena oli ylipäätään harjoittelu ja Kaisa kertoi kivasti omasta urastaan ja miten on edennyt tämänhetkiseen pisteeseen. Kovasti on treenattu. Pytyin samaistumaan häneen monessa kohtaa :) Se oli hauska havaita.

Alkuverraa aamuhämärässä

Latupohjaa pitkin

Päivä valkenee lenkin jälkeen

Pari välikevennystä luennolla



Sitten taas syötiin ja puolentunnin päikkärit ennen uintia. Uinti oli puolitoista tuntia ja oli vähän kaikkea. Jossain vaiheessa minulle lykättiin räpylät kouraan ja sanottiin uippas kuule niille. Löytyi taas reuntous hommaan, minkä huomasi itsekin sitten. Tällä kertaa matkaa kertyi ~2 km. Tajusin vartin jälkeen miksi ei näy uitu matka ja muutenkin näyttää omituiselta. Oli valinnut pelkän uinnin enkä allasuintia. Hohhoh kun on tarkkaa :D

Uinnin jälkeen mentiin aika suorin tein Pajulahtihalliin tekemään leirin pääharjoitusta. Pyörä-juoksu-pyörä-juoksu. Aerobisen kynnyksen tuntumassa ja vähän yli mentiin molempia parin tunnin ajan. Pääsin kokeilemaan ensimmäisen kerran ergoakin. Vähän jännitti aluksi pysynkö pystyssä ja yhden junnun kaatuminen vieressä, kun klossi jäi jumiin, aiheutti kauhun väristyksiä. Kaisa koitti lohduttaa, että tuollaista tapahtuu TODELLA harvoin. Olin vakuuttunut, että varmasti minulle sattuu vielä. Oli ihan jännää ajaa sellaisella ja ihan superduper kivaa polkea omalla pyörällä. Se tuntui niiin hyvältä.

Radalla

Kaisan iloinen tsemppaus sai väsyneemmänkin hymyilemään

Hiki? No ehkä vähän :D


Tämän raatamisen jälkeen pääsi onneksi syömään. Olin kyllä vähän puhki niin melkein jäin istumaan vaan sängyn laidalle suihkun jälkeen. Kevyt sauvakävelylenkki teki kyllä terää vielä illalla ennen jumppaa. Alkuun jalat tuntuivat ihan pökkelöiltä, mutta jossain 3 km jälkeen eli puolessa välissä alkoi taas tuntumaan paremmalta.

Paulin jumpassa oli teemana rotupakarat :D Tehtiin kaikkea todella tuskallistakin, hyvällä tavalla kuitenkin, ja jumppakuminauha tuli tutuksi taas eri tavalla. Kaikesta huolimatta 40 min kohdalla alkoi haukotuttamaan. Olin ihan finaalissa ja jalat poikki. Tunnin jumppaamisen jälkeen piti raahautua vielä iltapalalle ja kunnon suihkuun. Se oli ihanaa, kun sai rauhassa seistä lämpimässä suihkussa. Sitten taas taistelemaan tukkoisen nenän kanssa. 

Nukuin vähän enemmän kuin edellisenä yönä ja herätys oli onneksi "vasta" seitsemältä. Heräsin kyllä jossain vaiheessa, kun sattui alaselkään oikealle puolelle. Lähdin käymän vessassa ja matkalla tajusin miksi sattuu. Sisäreisi oli taas kompensoinut vajaata reisilihasta. Ja herätessä taas sama, että ei olisi huvittanut lähteä peiton alta lämpimästä. Niin sitä vaan piti vääntäytyä aamupalalle, että pääsee peekoilemaan. 

Päivä valkenee. Oli selvästi hyvä kohta ottaa kuvia...
Vaihtoehtoina oli juoksu ja sauvominen. Päädyin jälkimmäiseen, koska katsoin juoksemaan lähtijöitä ja totesin no hope. Vaikka he olisivat menneet hiljaa niin minulle se olisi ollut kovaa :D Oikea jalka vastusti tosissaan liikkumista, mutta niin vain se taas pehmeni jossain vaiheessa kuutta kilometria. Piti kyllä lähteä vaihtoon reilun tunnin jälkeen, kun ei oikein tullut lämmin pikku pakkasessa kahdesta pitkähihaisesta huolimatta hiihtopuvun alla. Tai sitten syy oli liian tehokkaassa 2XUn paidassa :D 

Siinä sitten ihmettelin huoneessani, että mitäs nyt, kun muut vielä reippailee. Pakkasin kamani ja aloin raahaamaan niitä autoon. Huone piti luovuttaa 12sta mennessä, niin totesin, että ei kai tässä kello oli jo kuitenkin 11sta. Sitten lähdin taas Pajulahtihallille polkemaan ja juoksemaan, joka tosin valkeni vasta siellä. Pyöräiltiin 45 min, juostiin 10 min ja sama toiseen kertaan. Juoksin sitten sukkasillani, kun en tajunnut ottaa kenkiä mukaan ja se oli todella kivaa suorastaan. En oikein tiedä miten muuten sitä kuvailisin. Tuntui paremmalta.

Vielä vähän pyöräilyä
Leirin treenit päättyivät kevyeen triathlonhenkiseen uimiseen. Olin raahannut märkkärinkin mukanani, joten päätin uida sillä, kun oli jo väsymyksestä niin jäässä. Oli ihan kiva uida märkkärillä pitkästä aikaa. Ei se silti muuttanut sitä tosiasiaa, että oli ihan poikki. Sitten pääsi vielä syömään.

Kotimatkalla iski melkoinen rytmihäiriö ja 30 km jälkeen meinasin nukahtaa rattiin. Säikähdin niin pahasti, että se piti taas hereillä loppumatkan. Onneksi. Toivottavasti kaikki pääsivät ehjänä kotiin.

Leiri oli huippu! Kiitos valmentajille ja muille leiriläisille. Tuli paljon hyviä ideoita ja vinkkejä entisestään, joita hyödyntää omassa jokapäiväisessä puurtamisessaan :) Oli taas kiva tutustua uusiin tyyppeihinkin. Osa oli osittain tuttuja mm. kisoista ja pari oikeasti tuttuakin oli. Täytyy koittaa bongata seuraava vastaava leiri, jos ja kun sellainen tulee. 

Nyt voi huoletta lähteä parin työpäivän jälkeen joulun viettoon, kun vasta keskiviikkona olisi kellon mukaan palautunut :D

Loppuun kooste kolmen päivän aktiivisuuksista.
 
Perjantai

Lauantai


Sunnuntai

Rauhallista joulua vaan! Muistakaa levätä ja syödä hyvin ;)

perjantai 19. joulukuuta 2014

Leirille, leirille

Tämän viikonlopun ohjelman voi aika pitkälti päätellä jo otsikosta. Parin tunnin päästä starttaa treenileiri Pajulahdessa. Jännään :D Ilmottauduin leirille reilu kuukausi sitten ja vähän jännitti miten selviän suomen kovimman naisen leirillä. Ohjelma näyttää monipuoliselta ja pitkää päivää luvassa, kun huominen alkaa aamulenkillä jo 6:45. Hullua, kun en arkenakaan ole edes hereillä vielä tuohon aikaan! Kaikkea sitä ihminen tekee vapaaehtoisesti ja vielä maksaa siitä. 

Kaikki on melkein pakattu, monot pitäisi vielä hakea ullakolta ja alkaa pakkaamaan autoa. Tavaraa on, kun otan pyörästä lähtien kaiken matkaan. Tajusin juuri senkin, että pitäisi hankkia yksi iso laukku, että ei tarvitsisi näin monta pussia ja nyssäkkää. On noissa taas se hyvä puoli, että kun on laittanut joka repuun tietyt tavarat, niin ne on helppo löytää, kun tarvitsee. Todennut sen parilla aikaisemmalla leirillä. Mutta, silti...

Tällä viikolla en ole hirveästi uskaltanut urheilla, vaika olo onkin jo parempi. Hirveä väsymys vaivannut, mutta en tiedä johtuuko se sairastamisesta vai siitä, että ei ole urheillut kunnolla. Alkaa tässä vaiheessa varmaan olemaan ainakin sitä. Nenäkin tuppaa menemään ihan tukkoon välillä. Jotain limakalvoturvotusta tuntuu olevan, kun ei räkääkään tule. Nenäkannulla koittanut liottaa röörejä auki iltaisin ja tainnut auttaa ainakin sen suhteen, että ei ole pahemmin kuivanut ja vuotanut verta. Toivottavasti viikonlloppuna lähtee :D

Salilla kävin maanantaina ja sain vihdoin tehtyä 3 x 3 leuanvedot. Voittaja fiilis! Keskiviikkona piti mennä uudestaan, mutta en ehtinyt ja tein sitten kotona lihaskuntoa ja dynaamiset venyttelyt. Eilen oli pitkästä aikaa hieronta. Ei pitäisi pitää kahden kuukauden taukoa... Oli aika infernaaliset kivut, mutta teki hyvää, kun sen vaan kesti :'D

Sain syötyä tässä samalla, kun kirjoitin, että nyt vaan hyppään housuihini, pakkaan ja lähten matkaan! Urheilullista viikonloppua muillekin :) Jouluna sitten levätään.

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Melkein parantunut

Hengissä! Vaikka ei se siltä vielä eilenkään tuntunut oikein, että paranisin. Keskiviikko ja torstai meni lähinnä nukkuen, perjantaina päätin lähteä koiran kanssa kävelylle, mutta uuvahdin lenkin lopussa niin, että hyvä jos pääsin takaisin sisälle. Loppu ilta meni perjantainakin sitten ihan hiljaa paikallaan teetä juoden. Eilen piti vääntäytyä ruokakauppaan ja lahjaostoksille, kun ei ehdi muuten. Selvisin, mutta vähän oli voimat loppu sen jälkeen. Tänään ollut jo sen verran parempi kuitenkin, että jaksoin siivota, silittää ja laittaa ruokaakin. Väsyttää, mutta ei sen pahempaa. Korvatkin alkavat aueta :D

Kurkku on heikko kohtani nielurisojen puutteen vuoksi ja joku mokoma sinne pääsi veden mukana pesiytymään vielä, kun yskin kurkun karrelle viime sunnuntaina. Hetkeen en ole ollut näin kipeä. Toivottavasti rippeetkin häviää perjantaihin mennessä, kun olisi leiriä Pajuladessa. Loppuvuosi muuten menee aika hissuksiin, kun pääsi tämä kohta, toivottavasti, jo selätetty virus yllättämään. 

Hassua ollut kyllä se, että omegawavessa ei sairastaminen ole pahemmin näkynyt. Aloin mittaamaan vielä aamuisen lisäksi iltaisin, että näkisin kuinka paljon päivän pyöriminen aiheuttaa väsymystä. Ei juurikaan eroa. Parina päivänä lukemat paranivat iltamittaukseen. Olin vähän ihmeissäni ja olen edelleen :D Ehkä sitä eroa alkaa syntymään, kun pääsen taas treenin makuun parannuttuani.

Muuten tämä vuosi on ollut ihan onnistunut. Aloitin triathlonhaasteen 1 tason ohjelmalla, kun ajattelin, että pitäisi puolenmatkan ohjelman olla riittävä perusmatkalle ja sitten vielä maratoni päälle heinäkuussa. Lisäksi otin sprintti ohjelman, kun olin menossa sinne sprintin SM kisoihin, mutta sairastin juuri silloin, niin se meni sitten siinä. Se oli ehkä sinällään onni, koska en olisi varmaan kestänyt sitä pettymystä minkä olisin siinä kisassa itselleni tuottanut. Oma kuntoni ei tosiaan vastannut odotuksiani silloin. 

Loppu kesää kohti vaan meno parani kuitenkin. Vielä, kun keksin sen pyöräilyn Nurmijärvi-Nokia, joka taisi olla se todellinen avaintekijä siihen, että ylitin jonkun kynnyksen fyysisesti ja varsinkin henkisesti. 40 km ei tuntunut edes enää pitkältä, kun lähdin perusmatkalle Nastolassa :D Kiskolla tuli meinaa paniikki 30 km kohdalla pyöräilyssä vielä. Niin sitä vaan asiat saa uudet mittasuhteet.

Syksyn koitin ottaa rennosti, mutta yllättävän paljon sitä tuli tehtyä kuitenkin kaikkea. Suunnistus oli yksi, baletti toinen ja tankotanssi kolmas erikoinen lisäys ohjelmaan. Syys- lokakuun lähinnä juoksin, kun menin vielä Vantaalle juoksemaan toisen puolimaratonin ja paransin huimasti aikaani. Sitten piti koittaa virittyätyä vähän wattbikenkin selkään, kun siinä alkoi kisakausi marraskuun puolessa välissä. Uiminen oli tauolla melkein kaksi kuukautta, kunnes löysin kaverin kautta tieni Keravan mastersseihin. Uimiseni on parantunut huomattavasti lyhyessä ajassa mitä olen siellä ehtinyt käymään. Ainakin omasta mielestäni...

Tällä hetkellä hymyilyttää, kun olen valovuoden päässä siitä mitä olin vuosi sitten. Silloin treenaamaan lähteminen inhotti, nykyään odotan milloin pääsen taas. Treenin jälkeen ei ole paha olo, enkä mieti enää miksi teen tätä, miksi rääkkään itseäni tällä tavalla, vaikka olisi vetänyt kovaakin, vaan hymyilyttää ja mietin, että olipas kivaa. Loppuun kuvat heiaheiasta mistä näkee vähän määriä tältä vuodelta. Totesin tämän helpoimmaksi tavaksi havainnollistaa tilannetta näin äkkiseltään.

Tuntimäärät vuodelta

Top 5


 

tiistai 9. joulukuuta 2014

Oksalakkaa, venyttelyä ja kurkun parantelua

Meinaa loppua se puolenvuoden treenaaminen heti kättelyssä. Sunnuntain uinnissa kävi sellainen pikku äksidentti mihin en kiinnittänyt silloin edes huomiota. Hörppäsin vettä vähän rankemmalla kädellä ihan keuhkoon asti. Todella ilkeä fiilis. Yskin sitä altaan päässä niin, että meni melkein taju, kurkkuun sattui ja tuntui, että keuhkotkin tulee ulos tai oksennus vähintään. Sain tilanteen hanskaan jotenkin, vaikka vähän se haittasi uimista sen jälkeen, mutta jatkoin silti. Uinnin jälkeen kurkku oli hivenen karhea.

Eilen aamuna se oli vähän enemmän karhea, mutta se ei vieläkään yllättänyt. Vasta töissä, kun laitoin puhdastilamaskin päähän ja hengitykseni haisi kloorille, huolestuin hivenen. Kloori ei käsittääkseni ole kuitenkaan mikään terveystuote... Kävi onnekas sattuma kerrankin ja terveydenhoitaja oli eilen paikalla töissä. Varasin ajan ja aloin odottamaan. Ilmeisesti yskimällä saa itsensä myöskin aika kipeäksi, koska vähän joka paikkaan koski ja kiristi. Lopulta terveydenhoitaja päästi minut jännityksestä kuuntelemalla keuhkoni ja totesi, että ei pahemmin kuulu ainakaan mitään ylimääräistä, mutta seurataan tilannetta. Kysyin samalla juoksun jälkeen ilmenevistä "kuolleista" sormistani ja hän kannatti teoriaani matalasta verenpaineesta. Ei mitään hengenhätää ainakaan sen suhteen siis.

lllalla pääsin kokeilemaan oksalakkaa, kun teräsmies oli sitä Biltemasta käynyt poimimassa mukaan. Vähän piti googletella vielä varmistukseksi, että en tyri mitään. Sinne se meni tossuihin, mutta samalla tuli todettua, että se ei ole vesiliukoista :D Teräsmies huljutti lusikkaa hanan alla ja sitten sainkin pestä tiskiallasta lusikan lisäksi 80% Viru Valgella. Onneksi sitä myrkkyä on tuolla pari pulloa tällaisten tapausten varalle.

Tossut kuivumassa lakkailun jälkeen ja tulee olemaan hetken
Tänään ei olo ollut ainakaan parantunut. Piti lähteä käymään lääkärissä, ihan muissa asioissa tosin, ja osteopaatilla neljäs kerta. Töissä kävin toteamassa siinä välissä, että ei se olo ainakaan siellä hääräämällä parane... Kotona siis ainakin tämä ja huominen päivä. Vähän surettaa lauantain Wattbike kisat ja viikon päästä olisi leirikin Pajulahdessa. Täytyy nyt toivoa, että olo paranisi. Kuumetta ei ole, ainakaan vielä, vaikka tuntuukin siltä, että olisi vähintään 38 astetta. Väsyttää, mutta ei oikeen saa nukuttuakaan. TODELLA ahdistava olo.

Ettei nyt aivan menisi synkistelyksi, raahauduin maanantaina TYRin seuramyyntiin, vaikka melkein jätin väliin, kun väsytti niin paljon. Teräsmies sai minut nostettua onneksi nojatuolista ylös mihin olin lysähtänyt venyttelyn jälkeen. Sen verran siitä venyttelystä, että en ole varmaan koko syksynä jaksanut venytellä kunnolla ja tunnin setti teki mm. sen, että jalat tuntuivat ihan veteliltä :D

Uikkari ja snorkkeli
Sieltä myynnistä ostin uuden upean uikkarin, jossa tosin tunnen itseni todella alastomaksi ja vaikea uskoa, että se pysyy päällä uidessa. Sekä vihdoin sen etusnorkkelin vai mikä se nyt on. Nyt on taas kaikkea. Harmittaa vaan, että ei pääse kokeilemaan huomenna ><

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Puolenvuoden urakka

Niin se viikko taas meni ihan heittämällä. Pitänyt kirjoittaa monena iltana taas, mutta ei vaan ole ehtinyt ja jaksanut. Olen koittanut toisaalta myös aktiivisesti vähentää koneella istumista, joten sekin valitettavasti näkyy blogissa. Pitäisi varmaan vielä opetella hyödyntämään se koneella istuttu aikakin vielä fiksusti, mutta työpäivän päätteeksi on useasti niin nollat taulussa, että ei jaksa ajatella enää.

Hassu paita mulla :D
Alkanut selvästi tämä pimeys tekemään tehtävänsä, kun olen niin väsynyt jatkuvasti. Siihen olisi ratkaisu yhdeksän tunnin yöunet, mutta mutta... Se on sitten pois jostain muusta... Aikaa on valitettavasti vain se 24h vuorokaudessa. Uni on kuitenkin ehkä tärkein, niin pitää varmaan opetella luopumaan jostain muusta touhuamisesta tai tehostaa vaan entisestään toimintaansa :D

Nyt varsinaiseen asiaan kuitenkin. Aloitin tällä viikolla treenaamisen kohti ensi kesää ja ensimmäistä puolenmatkan triathlonia. En vielä tiedä missä sen tulen kisaamaan, mutta kesä on kisoja täynnä. Ohjelmaksi otin pitkällisten pohdintojen ja tutkiskelujen jälkeen jälleen Triathlonhaasteen. Aloitain 1.5 tasolla ja siihen perään 2 taso. Toivottavasti kunto kestää :D

Tällä viikolla oli ohjelmassa 9h ja baletista tuli kymmenes, mutta se oli palauttavaa, vaikkakin jalat oli taas kovilla. Viikko alkoi puolentoistatunnin pyöräilyllä maanantaina ja tiistaina kaveri juoksutti minua yli tunnin ja tehtiin vetojakin. Molempien jälkeen oli hämmentävän hyvä olo. Ihan eri fiilis kuin vuosi sitten, kun tein saman ohjelman tasoa 1. Ihanaa huomata tällaisestakin kuinka paljon kunto on parantunut.

Jostain syystä olen alkanut palelemaan varsinkin juoksemisen jälkeen ihan holtittomastikin välillä. Tiistaina pakeni kaikki veri sormista noin vartti sen jälkeen, kun olin lopettanut. Oli melko ikävää ajaa kotiin sormet tunnottomina. Koitin niitä sitten kotona lämpimän veden allakin elvyttää, mutta ei siitä ollut mitään apua. Vähitellen niihin alkoi sitten tunto ja väri palaamaan... Todella erikoista, koska ei ne tuntuneet edes kylmettyneiltä. Veikkaan, että matalalla verenpaineellani on jotain osuutta asiaan. 


Valkoiset taikinasormet

Todella ällöttävää
Keskiviikkona oli uinti ja torstaina se baletti. Baletti oli tälle syksylle viimeinen ja huomasin tunnin päätteeksi, kun tutkin tossuja varpaiden kipeydyttyä niin paljon, että kärki oli alkanut pehmenemään. Ei ne tällaisen tonnikeijun alla kestä :D Ensiavuksi neuvottiin ostamaan oksalakkaa ja laittamaan tossuihin ruokalusikallinen. Se ilmeisesti kovettaa kärjen uudestaan. Keväällä olisi 18 kertaa kuitenkin tanssittavana.

Torstaina oli todella kaunis auringonlasku. Harmi vaan, että kuvan sain lasin takaa.
Perjantai oli ihan löhöpäivä. En tehnyt mitään. Ihanaa :) Jaksoin sitten lauantaina hyvin polkea wattbikella 2h 40 min ja juosta päälle kevyesti vielä 20 min. WAU! Olin oikeasti ihmeissäni, että kaiken tuon jälkeenkin oli vielä ihan hyvä olo. Vuosi sitten olin niin hakattu tuollaisen setin jälkeen. Olisihan se ehkä vähän huolestuttavaa jos olisin edelleen :D Sehän oli vaan peekoota. Illalla tuli sitten riipaistua vahingossa känni... Ei sillä onneksi tuntunut olleen hirveästi vaikutusta tähän päivään. Ei sitä näemmä tarvitse edes enää ottaa kauheasti, että on jo ihan uni kunnossa :D

Tänään juoksin tunnin. Kenkävalinnat meni kyllä ihan ristiin tänään ja eilen. Eilen, kun lähdin juoksemaan pyöräilyn päälle 20 min otin keraamipohjaiset Mizunot, kun ajattelin, että on liukasta. Paskat. Oli ihan törkeän märkää, kun räntää oli satanut sellaisen reilun kerroksen. Kengät ja sukat olivat ihan litimärät. Vaimennetut Mizunot olisivat kestäneet paremmin. Noh tänään katsoin sitten lähtieessä lämpömittaria, joka näytti kolmea astetta. No vetäisin sitten ne vaimennetut jalkaan. Kuinka ollakaan tänään oli sitten ihan jumalattoman liukasta lämpöasteista huolimatta eli maa oli jäässä. Oli kiva liukastella menemään...

Viikon kruunasi vielä uinti. Oli taas vähän rankkaa settiä. Ensin tehtiin 6x25m täysiä 20s palautuksilla. Sitten oli 12x50m täysiä 20s palautuksilla. En saanut tehtyä niitä kuin puolet, kun neljännen kohdalla alkoi jo tuntumaan siltä, että hukun. Huilasin sitten muiden uidessa sen setin loppuun ja jatkoin sitten lyhyemmillä vedoilla taas. 2.5 km tuli uitua. Ja kyllä tuntuu kropassa. Uhhuh. Pakko pitää varmaan huomenna sitten kuitenkin se toinen niistä viikon kahdesta lepopäivästä...

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Wattbike cup 2015 Hyvinkää

Olipahan hieno päivä eilen. Vähän olin hermostunut, kun en tahtonut saada unta edeltävänä yönä ja se tuntui sitten tietysti aamulla, vaikka olisi pitänyt olla iskussa pitkään päivään ja 10 km ajoon. Raskas työviikkokin takana verottamassa voimia. Nyt on nukuttunu melkein 10 h ja otettu aamu ihan rauhassa, niin kuin viikonloppuna kuuluukin.

Kisaan oli ennakkoilmoittautunut yli 50 osallistujaa, mikä on aika huima määrä. Päivä alkoi 200 m kisoilla ja siitä mentiin sitten 1 km, 4 km ja 10 km. Kymmeneltä aamulla oli ensimmäinen startti ja viimeinen viideltä. Omani oli toiseksi viimeinen eli puoli viisi. Vähän alkoi olla veto pois jo siinä vaiheessa, mutta jalat eivät tuntuneet niin veteliltä kuin Jyväskylässä. En odottanut mitään suuria suorituksia itseltäni, kun ei ole pahemmin tullut tehtyä mitään vauhtikestävyyttä nyt 3 kk aikana.

Miesten yleisen 200 m. Pyöräistä lähti sellainen ääni, että meni ihan kananlihalle.

Pienimpien palkintojenjakoa

Hypyn typytjä kilometrillä

Miesten yleisen kilsalta

Harrastesarjan ja 40 miesten 10 km

Miesten yleisen 10 km toinen lähtö
Jeesailen vähän hypyn poitsuja pyörien kanssa


Oma kymppi käynnistyy








En jäänyt kuin yhden watin edellisen kympin lukemista

Oma aika ei parantunut, mutta ei se mitään
Kovaa tuli väännettyä, mutta ei oikein kunto riittänyt kovempaan menoon. Keskisyke 175 ja maksimi 184. Jaloissa ei kuitenkaan tuntunut eli niiden puolesta olisi voinut mennä kovempaakin. 

Kahden viikon päästä on seuraavat Keravalla. Siellä olisi 4 km SM-kisat, mutta se ei aiheuta stressiä. Menen sinne koittamaan parannusta edelliseen, koska huomenna alkaa järjestäytyneempi treeni taas ja se alkaakin sopivasti 90 min polkemisella, jos en ihan väärin muista. Tulee siis varmasti poljettua enemmän ennen seuraavaa ja se toivon mukaan näkyykin sitten tuloksissa.

Tähän päivään vielä sunnuntai siivoukset ja uimaan. Huomenna alkaakin sitten se uusi arki :D