Ihana kesä

Pääsi taas vähän unohtumaan tämä tänne kirjoittaminen. Viimeksi kerroin kuinka kelloni hajosi ja lähetin sen Polarille huoltoon. Siitä kehkeytyikin melkoinen farssi, koska Posti kadotti sen pariksi viikoksi. Iski pieni paniikki, että onko se entinen kello. Syynä tähän oli kuitenkin se, että se olikin mennyt kirjeenä. Loppu hyvin kaikki hyvin kuitenkin, vaikka "pientä" stressiä aiheuttikin. Kellon vikaantuminen johtui näytöstä eli se ja näppäinrunko vaihdettiin, niin jo käy taas. 

Uusi näyttö

Kuukauden ehdin olemaan ilman. Melkoinen elämys sekin, mutta ihan opettavainen. Sain vähän vieroitettua itsestäni puhelimesta ja kellon tuijottamisesta. Voisi melkein sanoa, että itseaiheutettu kiireentuntu väheni, kun ei tiennyt mitä kello on. Toisaalta löysin itseni myös panikoimasta pari kertaa, kun olin unohtunut tekemään jotain ilman mitään käsitystä ajasta.

Sää on ollut itselleni mitä parhain nyt pari viikkoa, kun on näin lämmintä. Treenit sujuu, kun ei tarvitse palella. Lauantaina olisi Lahdessa puolimatka ja olen aika innoissani, kun pääsee taas kisaamaan. Täytyy nyt koittaa malttaa vielä muutama päivä tärinöissään :D

Täydellinen kaari

Uusi pyöräkin valmistuu viime hetkellä, kun osien kanssa ollut vähän haasteita. Niitä kun ei ole oikein saanut mistään. Etuvaihtaja oli viimeinen puuttuva palanen, mutta sekin saatiin ja pääsen onneksi vielä ajamaan pyörällä ennen lauantaita. Ihan suoraan kisaan en olisi ehkä lähtenyt kuitenkaan kylmiltään. Vanha pyörä kuitenkin kulkee nyt kuin uusi, kun siinä on ne uuden pyörän 105 vaihteet, etujarru, 11 lehtinen takapakka ja uuden pyörän orkkis vanteet. 25 renkaat ovat yllättävän mukavat 23 verrattuna näillä reikäisillä teillä. Ei satu montut tiessä enää niin paljon.

Uusi pyörä ja uudet watit

Takavaihtaja

11 vaihdetta

Etujarru, kaikki uutta

Vanha pyörä oli todellakin uusien osien tarpeessa. Kävipä toukokuussa niinkin, että tuli kolmas rengasrikko. Ajoin lenkillä vanhan Hämeenlinnan tien yli kohti Nukaria, niin aloin ihmettelemään ihmeellistä ääntä. Luulin, että jokin risu tms oli tarttunut johonkin. No, syy ääneen oli tyhjenevä rengas... Huomasin sen alamäessä sitten. Oli sen verran kuluneet jo ne pistosuojatut renkaat, että jokin oli tökännyt läpi, kun olin hidastanut autoja väistäessäni, että painui läpi. 

Rengas rikki

Seuraava tragedia tuli viikkoa myöhemmin, kun hivenen jo oireileva takavaihtajan vaijeri katkesi sitten lopulta. Siitä oli ollut muutama säie poikki jo jonkun aikaa, mutta olin ollut, että vaihtaa sitten kaiken kerralla. No, se nopeutti ainakin sitä huomattavasti. Olin ehtinyt ajamaan melkein seitsemän kilometriä lenkistä ja totesin sitten, että ajetaan kotiin kuitenkin. Lenkki vähän lyheni suurimmalla vaihteella vääntäessä... 25 km taisi tulla sille retkelle matkaa.

Pääsin myös valokuvamalliksi pitkästä aikaa :D Vähän jännitti kieltämättä. Tom Brunberg esitti tällaista mahdollisuutta ja hivenen kauhuissani suostuin, kun en koe olevani kauhean kuvattava. Hienoja kuvia tuli silti, kun unohdan tuijottaa kaikkia omia kauheuksiani, koska ei sen vian tarvitse olla iso, kun se on päässä.