torstai 9. tammikuuta 2014

Treeniviikko puolessa välissä

Nyt on kyllä sellainen hetki, kun tuntuu, että miten jaksan vielä kolme päivää. Tällaiselle laiskan pulskealle tyypille kuin minä, tämä tuntuu kamalalta raatamiselta. Kotona ehtii käydä kääntymässä ja sitten treenin jälkeen suihkun kautta nukkumaan. Pitäisi nukkuakin enemmän olen niin väsynyt. Teräsmies juuri muistutti päikkäreistä... Olishan ne kivat, jos vaan ehtis nekin johonkin väliin saamaan. Onneksi huomenna on jo perjantai.

Maanantain lepäilin ja hääräilin kaikkia kotihommia. Huomasin vain olevani ylienerginen ja leivoin jopa sämpylöitä. Todella harvinaista toimintaa minulta :D Harmi, että se energia on jo kulutettu, joka oli maanantaina. Mutta yksi ikävä asia kävi maanantaina. Ei kovin paha, mutta riesa kuitenkin. Ilmeisesti kirottu japanilainen kokkiveitsi kävi jo toisen kerran kimppuuni. Keväällä se putosi magneetista peukalooni ja nyt se sitten hyökkäsi etusormen kimppuun kun meinasin leikata sipulia. Ehdin jo miettiä silloin voinko mennä uimaan tiistaina!? 

Haavan tukkiminen alkoi suihkutettavalla laastarilla ja jonkinlaisella veden kestävällä laastarilla. No laastari petti altaassa jo ensimmäisen 10 min aikana, mutta suihkutettava laastari kesti koko ajan. En saanut vieläkään uitua 2 km, kun aika loppui taas kesken... Nooh tekniikka hidastaa muutenkin niin hidasta uintiani. 1600 m sain sätkittyä ennen kuin piti lähteä kiireesti. Treeniin sisältyi mm. 4x25 m täysiä, joka oli aika rankka elämys, mutta hyödyllinen. 

Tästä kädet vaan maahan
Keskiviikkona oli sitten tunnin juoksu edessä. Totesin sen tunnin aikana, että taitaa juoksumatolla juokseminen voittaa tylsyydessään jopa sen wattbikella hinkuttamisen... Sitkeästi juoksin koko tunnin ja sitten syöksyin tanssitunnille. Siellä tehtiin yksi varsin mielenkiintoinen liike. Invertin kautta käsilläseisontaan ja siitä kaaduttiin siltaan. Voi ristus, kun säikähin siinä vaiheessa, kun päästin toisenkin jalan irti tangosta ja pääsin siltaan (opettaja avusti tietty!). Selästä kuului sellainen narskahdust, että ajattelin sen menneen nyt poikki :D Silmissä pimeni ihan pieneksi hetkeksi, mutta sen jälkeen olikin ihan hyvä olo ja varpaatkin vielä liikkui. Nousin ylös ja olin aivan hämmästynyt "mikäs tämä tällainen ryhti on?!". Taisi olla vain vähän lapojen väli vähän jumissa. Täytyy tehdä kyseinen liike useammin ;)

Kattokaa ny jäin henkiin
Tänään kävin sotkemassa wattbikella 1½ h ja 5x15 s vetoja. Umpf vähän hapetti sen jälkeen. Oli ihan sellainen olo vetojen jälkeen että tipun kyydistä.

Raadantaa
Huomenna olisi HyPyn kauden vaihtajaiset ja sen jälkeen taas yrittämään 2 km uimalla. Odotan kyllä mielenkiinnolla mitä Omegawave näyttää aamulla, että mätsääkö olo ja lukemat. Jos se näyttää, että olen ihan hyvässä vedossa, vaikka tuntuu ihan nollalta, olen ihmeissäni.

Niin ja hei, jos yhtään mietityttää pitäisikö koittaa triathlonia ensi kesänä, mutta vähän jännää ja epäilyttää omat skillit ja asuu näillä hoodeilla suosittelen vahvasti osallistumaan HyPyn triathlonkouluun. Itsehän aloitin sillä viimevuoden ja kyllä kannatti! Teräsmieskin on lupautunut pitämään uintitreenejä tänä vuonna ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti