Tämä viikko on mennyt vähän niskaa varoessa. Tiistaina menin duunilääkärille ja sain 800 buranaa, panacodia ja sirdaludia. Niillä pitäisi lähteä ja sitten ensi kerralla hieronnassa katsotaan vähän uudelleen tätä tilannetta. En myöskään mennyt uimaan tiistaina. Ajattelin vaan nukkua pikku päikkärit ennen venyttelyä, jonka halusin mennä vetämään. Nukuinkin sitten yli kaksi tuntia, kunnes teräsmies tuli herättämään "Et varmaan oo menossa?". Olin aivan kujalla mihin minun olisi pitänyt mennä. En tiennyt muutenkaan mistään mitään siinä vaiheessa. Pari kertaa katsoin kelloakin ja sitten vasta sain kysyttyä "Niin mihin mun pitäs mennä?". Tuli aika vauhdikas lähtö, mutta ehdin ja oli ihan hyvää venymistä.
Eilen keskiviikkona niska tuntui ihan hyvältä ja menin pyöräilemääm tunniksi wattbikella. Olin vain unohtanut, että triathlonkoulu alkoi spinnillä seitsemältä salilla. Olin ihan kauhuissani, että en voisi ajaa wattbikella. Nooh pientä keskustelua se vaati, että sain trainerin itselleni tunniksi :D Ja sitten siitä loppui vielä akku... Laturi löytyi melko nopeasti onneksi ja pääsin jatkamaan. Tajusin siinä polkiessa varmaan miksi hartiani on tässä kunnossa missä se nyt on eli todella jumissa. Se pahuksen näyttö siinä wattbikessa... Olen selvästi tuijottanut sitä ihan liikaa. Ei siis ihme, että on vähän jumissa. Eihän sitä ajeta oikeastikaan niin. Pitääkin jatkossa kiinnittää vähän enemmän huomiota siihen pään asentoon. Muutenkin.
Tänään alkoi taas fustra. Heinäkuussa olen viimeksi käynyt vääntämässä sitä. Oli kyllä taas aikakin. Oli sen verran tullut taas vikaa asentoon. Taitaa vähän lonkankoukistajatkin vaatia aktiivisempaa venytystä, koska tuntuivat vaikuttavan vahvasti siihen, että vetää alaselkää notkolle, mikä on taas todella paha sille.
Tehtiin myös heti alkuun kehonkoostumusmittaus. Tulos oli vähän masentava. Kaikesta treenamisesta huolimatta massaa eli tässä tapauksessa läskiä on tullut lisää. Mietin mitän hittoa?! Miten voi olla mahdollista, koska en edes syö mitenkään kauhen paljon, enkä syö herkkuja juuri ollenkaan. Onneksi on vasta kolmas viikko menossa, että saa tuon poiskin ja lihakset takaisin.
No ei pidä masentua tästä vaan katsoa vähän syömisiään tarkemmin ja eteen päin. Huomenna uimaan ja lauantaina wattbiken 10 km kisat. Aika huippua nähdä taas kaikkia kivoja tyyppejä siellä ja kisata. Kannattaa tulla katsomaan jos ei vielä uskaltaudu itse kisaan :) Tähänkään ei tullut kuvia, kun ei niitä ole oikeen tullut otettua... Tahtoo vähän unohtua tuossa pimeydessä ja kiireessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti