perjantai 22. marraskuuta 2013

Kiirettä pitää

Kotityöt tekemättä, kun päivässä ei tahdo tunnit riittää töiden jälkeen, mutta treenattu on :D Ei paljon, mutta tarpeeksi. Viime viikonloppukin jätti vähän väsyneeksi enkä usko, että tämä leiriviikonloppu yhtään parantaa tilannetta. Vaikka olin viimeksi kirjoitellessani ihan tööt niin menin silti illalla polkemaan watteja ja vähän heiluin kuntosalin puolellakin. Ei huono saavutus siltä päivältä.

Maanantaina oli jälleen kauan odotettu hieronta. Sen jälkeen sujui tiistaina ensimmäinen venyttelytuntini omalta osaltani ainakin yllättävän hyvin. Hyvä, että vetäjä edes taipuu jotenkin. Se oli varsin hauska tunti, mutta ai ai ihmisillä on kehonhallinta vähän hakusessa. Kehonhuolto on selvästi liian pienessä roolissa monella ;) Ensi tiistaina uudestaan. 

Uinti suijui venyttelyn jälkeen kumman hyvin. Ehkä siinä on yksi hyvä syy venytellä vähän aktiivisemmin. Toivon, että muutkin huomasivat vaikutuksen. Itselläni ainakin vartalon kierto tuli paljon helpommin. Nyt uin jo 900 m puoleen tuntiin. Ai että tuntuu hyvältä, kun se sujuu :)

Keskiviikkona meinasin mennä taas polkemaan watteja ennen tanssia, mutta viikonloppu mielessä jätin watit vain lämmittelyksi. Tanssitunti oli kyllä ihan tarpeeksi rankka tällä vireystasolla. Havahduin tunnilla huomaamaan, että kyllä sitä alkaa saavuttamaan sen vanhan tason vähitellen. Jaksaa pitää jo tangosta aika hyvin kiinni ja ihokin alkaa vähitellen tottumaan. Yksi pyörähdys, joka ei viikko sitten sujunut millään, meni tällä kertaa laakista. Muutaman muunkin liikkeen, jotka olivat tuntuneet aikasemmin toivottomilta, sain onnistumaan. Onnistuin myös polttamaan jalkapohjani :D

Eilisen pyhitin levolle, mutta meinasi taas työpäivä venyä uhkaavasti ja pelkäsin jo viime viikkoisen toistumista, mutta ei kuitenkaan ja parempi niin. Kotiin päästyäni olin niin väsynyt, että pikku päikkäreistä tuli parituntiset. Ei onneksi vaikuttanut mitään yöuniin. Nukuin maukkaat kahdeksan tuntia ja nyt pitäisi alkaa valmistautumaan leirille. OMG mitä otan mukaan ja mitä syön välipaloina ja zoomerit jäi ostamatta ja... No pieni paniikki pitää mielen virkeänä. 

Koitan ottaa kuvia leiriltä tai ujuttaa niitä jostain. Tähän en valitettavasti ole keksinyt/ehtinyt ottaa yhtäkään kiitos kiireen ja pimeyden. Tankotunnilta en ole vielä kehdannut ottaa yhtään kuvaa, koska en koe olevani vieläkään kauhean kuvauksellinen varsinkaan pääalaspäin :D 

Pitäkäähän te muut virkistävä viikonloppu, kun minä ja muutama muu rääkätään itsemme hengiltä. Maanantaina töihin lommoposkisena, silmät ristissä ja vapisevin jaloin ;) 

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Rankka viikko

Tuplalatte ja tummaa suklaata. Sillä lähtee toivottavasti tämän väsyneen juhlian sunnuntai käyntiin. Ensi viikolla säästän kyllä treeneissä sen verran, että jaksan viikonloppuna sen triathlonleirin. Sinne mahtuu vielä muutama eli jos yhtään houkuttaa niin äkkiä ilmoittautumaan vaan. Vielä ehtii. Viikon suunnitelmissa on siis vihdoinkin se rautakankien venyttely, uiminen ja tankotanssi. Jos ehdin niin vielä vähän wattipyörääkin ennen tanssia.

Menneellä viikolla kävin uimassa tiistaina. Uintia oltiin kuvattu perjantaina, mutta en ole vielä nähnyt sitä. Sain kuitenkin kuulla, että uintini on jo aika hyvä \o/ vartalon kiertoon pitää kuitenkin kiinnittää huomiota enemmän. Mietinkin sitä siinä uidessani ja oho taisin saada jotain aikaiseksikin, koska alkoi kuulostamaan vähän samalta, kun kesällä silloin kerran, kun tuli jokin kohtaus ja uin yllättävän kovaa :D Tarkoitan sillä kuulostamisella sitä, että minulla alkaa kuulumaan sellainen "liplatus" korvissa. Voimat vain tahtovat loppua edelleen käsistä, mutta nostan uintimatkaa joka kerta 50 m edellisestä, niin eiköhän se siitä vähitellen.

Seuraavana pulipuli
Keskiviikkona suunnittelin polkevani watteja, mutta töissä meni vähän pitkään ja en ehtinyt kuin tanssimaan. Tanssiminenkin meni vähän heikosti, koska olin vähän väsynyt jo siinä vaiheessa päivää. Kädet olivat ihan makaroonia ja onnistuin kolauttamaan lantioni tankoon niin pahasti, että farkutkin sattuivat siihen seuraavana päivänä. Lisäksi kävelin seuraavana päivänä töissä kiirepäissäni jotain laitetta päin niin kovaa, että tuli sellainen kunnon verimustelma etupuolelle. Voi veljet sitä kipua.

Torstaina olin töissä vaivaiset 13 h. Pääsin kotiin illalla kymmeneltä söin ja menin nukkumaan, mutta tein töitä koko yön unissani. Aamulla heräsin verenmaku suussa, kun olin purrut hampaita yhteen. Miten niin stressaa... Oli vähän sellainen olo, että kannattiko mennä edes nukkumaan, kun väsyttää varmaan ihan yhtä paljon, jos en olisi nukkunut ollenkaan. Perjantaina rypistin laitteeni toimintakuntoon silmät ristissä ja lähdin juhlimaan jalat hellinä. Lasillinen punaviiviä oli ihan tarpeeksi silloin.

Torstain pitkästä päivästä ja seisomisesta jalat olivat melkoisen kipeät. Takareidet ihan jumissa ja meinasivat krampata kävellessä ja lonkatkin kipeät. Jalkapohjat tuntuivat siltä, että lähtevät irti. Onneksi olen tajunnut alkaa käyttämään kompressiosäärystimiä töissäkin, niin jaksan paljon paremmin. Harvemminhan näitä tällaisia päiviä on, mutta siltikin jaksaa olla jaloillaan paljon paremmin. Tosin kompressiohousut olisivat olleet torstaina varmaan paremmat, kun kotona otin säärystimet illalla pois niin turvotus alkoi sitten vaan polvista. Aika karu näky. Onneksi huomenna on taas hieronta.

Eilisissä juhlissa olin aika nuutunut juhlija. Onneksi minulle keitettiin espresso ennen kun lähdettiin baariin. En tosin jaksanut jäädä jonottamaan, kun alkoi tulemaan väsymyksestä fyysisiä oireita ja jalat alkoivat kipeytymään taas. Kotiuduin joskus puoli kolmen aikoihin ja nukuin seitsemän tuntia. Heräsin myrskytuulen tuiverrukseen ulkona ensimmäisen kerran jo yhdeksältä, mutta jatkoin vielä pari tuntia. Kauppaan pitäisi mennä, kun jääkaapissa ei taaskaan ole kuin valo. Päikkäritkin houkuttelisi. Ehkä tästä vielä herää ennen huomista. Ehkä.

lauantai 16. marraskuuta 2013

HyPy 10v

Juhlaa pukkaa tavallista enemmän tähän vuodenaikaan ainakin itselläni. Ihme juttu, kun muu vuosi voi mennä ilman mitään. Välillä tahtoo olla vaikea päättää minne kaikkialle ehtii ja pystyy menemään. Eilen oli kuitenkin seuran 10-vuotis juhlat ja se oli oikein viihdyttävä tilaisuus. Itselläni on vasta ensimmäinen vuosi menossa HyPyssä, mutta monta on varmasti vielä edessä :) Mukavaa porukkaa ja kiva treenatakin yhdessä.

Juhlissa palkittiin sponsoreita, entiset puheenjohtajat, julkistettiin uusi kisa-asu ja logo. Lapsillekin oli omat tapahtumat niin juhla oli kaikille viihtyisä.

Uutta kisa-asua uudella logolla

I don't always look stupid but when I do I do it public
Viirejä ja ruusuja
Paikkakin oli kaunis Hyvinkään Rantasipi. Katossa olevat puupalikat olivat narujen varassa ja liikkuivat. Varsinkin tällaiselle ensikertalaiselle siellä, ne olivat lumoavat, koska katto eli vähän niin kuin omaa elämäänsä.

Nyt pitäisi alkaa valmistautumaan tämän illan juhliin, jotka ovat ystäväni jo melken perinteeksi muodostuneet synttäri/syysbileet. Stadiin bailaamaan :D pitkästä aikaa. Ehkä huomenna saan aikasemmin järkevämmän postauksen.

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Tekniikkaa ja voimaa

Pahuksen pimeys, kun tekee niin veteläksi. Ollaan taas päästy siihen vuodenaikaan, kun aamulla herää on pimeää ja töistä lähtiessä on pimeää. Itsestäni ainakin tuntuu siltä, että voisin nukkua vaan. Ainakin, kun aamulla soi herätys itseltäni kestää melko kauan edes tajuta mikä se ääni oli ja mikä päivä on ja voi ei pitääkö jo nousta ylös. Vaikka olen yleensä ollut herätyksen soidessa ihan pirteä. Sitten aamupalaa syödessä tajuan vasta, että eihän tässä nyt niin väsynyt olekaan. Kaikesta kauheudesta huolimatta nämä vuodenajat ovat kyllä ihan mukavaa vaihtelua :) Joka vuodenajassa on kuitenkin ihan omat fiiliksensä.

Kaunis aamu vaihteeksi, kun koiran kanssa aamulenkillä
Keskiviikkona kävin polkemassa sen tekniikkatreenin. Lämmittelin TA1:llä 15 min ensin, sitten 5 x 4 min, 1 min palautuksella nouseva kadenssi. Itsellänihän kadenssit menivät  80 85 90 95 100. Oli aika mielenkiintoista varsinkin, kun huomasin kotona käppyrää tutkiessani, että oikea jalkani on aivan surkea... Ympyrä jää aika vajaaksi. Ei se vasenkaan täydellistä vielä tee, mutta oikea oli huomattavasti huonompi. Masentavaa.

Vähän sykkeistäni tekniikkatreenin ja lämmittelyn aikana. Tasaisesti kohosi.
 
Zone 2:lla enimmäkseen


Tämä havaito sai miettimään miten lähtisin tekemään lihaskuntoa nyt sitten. Tankotanssissa saa hyvin, todella hyvin, yläkropan treenattua, mutta jalat jäävät vähän vähemmälle. Keskiviikon tanssissa onnistuin jotenkin saamaan alaselän vasemmalta ihan solmuun, kun pingersin yhtä liikettä niin kovasti, että kylkikin oli aivan mustelmilla :D Se on aika hyvin, koska en kärsi mustelmista kovin herkästi.

Perjantaina menin uimaan vaikka olin ihan valmis taas nukkumaan, kun piti lähteä. 

Tuonne kylmään piti taas mennä

Onneksi menin, koska kuvattiin meidän uimista. Odotan kauhulla miltä virtahevolta näytän tällä kertaa... Katsotaan niitä varmaankin tiistaina ja pidän ehkä ensimmäisen venyttelynikin silloin. 

Lauantai oli taas löysäilyä varten. Piti käydä kaupassa kuitenkin, kun jääkaapissa oli enää valo ja etsiä iltalaukku tulevana perjantaina olevia HyPyn 10v juhlia varten. Iski pieni paniikki, kun tuli viesti viikolla, että miehillä tumma puku ja naisilla iltapuku. EIHÄN MULLA EDES OLE ILTAPUKUA! oli ensimmäinen ajatus. No onneksi löytyy kuitenkin yksi aika sopiva puku, että ei tarvinnut sitäkin lähteä ostamaan. Laukkukin löytyi pienen pähkäilyn ja muutaman kaupan tarkastamisen jälkeen. 

Tänään menin taas polkemaan ja siinä sitten tunnin polkiessani ja katsellessani käyrää joka vaikutti surkealta oikean jalan puolesta, tulin siihen tulokseen, että menen vielä vetkuttamaan salin Kinesis laitteita. Ei niitä naruja siis, vaan samaan sarjaan kuuluvia ns. normaalimpia hökötyksiä. Kokeilin kuutta eri laitetta. Jaloille neljä, käsille ja vatsalihaksille yksi. Ihan mielenkiintoisia. Ei tarvitse pelata painojen kanssa, mikä miellyttää itseäni ainakin helppouden takia. Eikä ole liikaa tai liian vähän. Alan tekemään tätä joka kerta, kun salille menen polkemaan ja/tai tanssimaan. Toivottavasti alkaa oikean jalankin asteet paranemaan vähitellen.

tiistai 5. marraskuuta 2013

Käyrää pukkaa

Jälleen havahdun siihen, että on jo tiistai ilta. Mihin kaikki aika katoaa... Tuntuu, että työpäivätkin menevät nykyään aivan hujauksessa. Kai sitä tekemistä on vain niin paljon. Ja itsellä todella hyvä fiilis koko ajan, niin on kiva tehdäkin paljon kaikkea koko ajan hetinytäläpälä. No itseni tuntien kohta taas iskee väsy mitä todennäköisimmin, eikä sitten jaksa tehdä mitään.

Perjantaina oli ihan huippu kaudenpäättäjäisilta! Käytiin myös vähän läpi ensivuoden asioita mm. uusia asuja ja triathlonkoulua, joka alkaa taas helmikuussa. Itse olin siinä tänä vuonna ja kyllä kannatti :) 30 hypyläistä hyvää ruokaa ja juomaa ja juttua. Lupauduin myös vetämään venyttelyjä tiistaisin ennen uintia. Voi veljet osaankohan mä :D Pitää varmaan oikeasti suunnitella kerrankin jotain mitä tekee. Saa nähdä miten nämä teräksiset kaverit taipuu. Voi olla aika moisia rautakankia ;)

Pullaa urheilijoille

Palkintoja urheilijoille

Niin ja olin aivan unohtanut, että tulin jaetulle (toinen voittaja) ensimmäiselle sijalle HyPy-cupissa \o/ Palkinnoksi saatiin 50€ lahjakortit endurance sportiin ja 20€ Fillari centeriin. Newtonin kengät houkuttais, et vois olla loistava tilaisuus hankkia sellaiset, mutta haluaisin päästä sovittamaan Gravityjä jonnekin ennen kuin uskallan tilata, en vain tiedä missä niitä olisi... Tietääkö joku muu?


Lauantaina, kun olin saanut hoidettua kasaantuneita kotitöitä ja muuta idlausta, ihan ehdotonta hommaa, olin lähdössä juoksemaan, kun huomasin OMG ulkona sataa. Kaatamalla. Katsoin sadetutkasta, että sateen pitäisi loppua neljään mennessä. Istuin sitten sohvalla odottamassa puoli tuntia ja kyllä se loppuikin. Kävin kirmaamassa 40 min ja 6.5 km. Olisin voinut juosta pidempäänkin, mutta tuli jo niin pimeä ja sukat alkoivat olemaan niin märät, että lyhensin matkaa alkuperäisestä suunnittelemastani 9 km. Hämmästyin kotona keskisykettänikin joka oli vain 146. Kai niitä ihmeitä tapahtuu edelleen.

Valinnan hetki lähestyi, että juostako 9 km vai kääntyä kotiin ja tyytyä 6.5 km
Sunnuntaina kävin haahuilemassa SkiExpossa ja selvittelin, kun huomasin siellä olevan näitä silmiä operoivia tahoja, että mitä maksaisi jne. jos sellaiseen menisin. Neljä vaihtoehtoa taisi olla ja katson niitä tarkemmin, kun kerkiän... Kävin myös Wattbike kojulla höpisemässä ja selvisi sellainen hyvä ominaisuus, että kun tökkää muistitikun vekottimeen ja luo profiilin niin voi tallentaa treeninsä sinne ja sitten kotona analysoida niitä tarkemmin koneella, kun lataa ilmaisen softan vielä wattbiken sivuilta. Ai että :D En ole ehtinyt kauheasti vielä perehtymään siihen, mutta alla jonkinlainen kuva polaarisesta käyrästäni. Aika häröltä näyttää... Rakastan vain kaiken laista käppyrää ja dataa niin tämähän on aivan taivaan lahja minulle.

Suoraan softasta
Kuvan sain siis sunnuntai iltana polkemastani 45 min treenistä jonka pilkoin kolmeen 15 min osaan ja välissä parin minuutin palautus. Treeni oli siis TA1-TA2 ja tehoalueet määritellään 3 min testin perusteella. Aikaisemmassa postauksessani linkkasin testin perusteella saamani tehoalue talulukon eli TA1 on 85-108 W ja TA2 109-131 W. Ei siis tarvitse aina vetää ihan täysiä :D Treeniohjelma on myös wattbiken sivuilta suoraan. Kaikki on ajateltu valmiiksi, mikä taas sopii minulle paremmin kuin hyvin. Ei tarvitse kuin tehdä.

Ei oo ihan helppoo ottaa kuvaa samalla, kun polkee
Pohdin jälleen, että menisinkö tänään uimaan, mutta en taida jaksaa. Pitää nyt kuitenkin palata tähän aktiivisempaan arkeen vähitellen eikä heti täysiä, koska sitten ainakin väsähtää/tulee kipeäksi/rikkoo itsensä. Huomenna menen kuitenkin tekemään tekniikka treenin, yllätys yllätys, wattbikella ja tanssitunnille.

torstai 31. lokakuuta 2013

Koiran paikkaamista

Kohtuu kaiken näköista ohjelmaa mahtunut tähän viikkoon. Sunnuntaina alkoi jo säätäminen koiran kanssa, koska metsälenkin loppumetreillä Eetu astui tienpientareella ruohikon seassa olleeseen isoon säilykepurkkiin. Ehdin jo säikähtämään, mutta koiran vain innostui yllätyksestä matkallaan eli kauhea spurtti vain päälle. No nauroin sen sinkoilulle. Tilanne muuttui, kun aloimme siivoamaan noin kuusi tuntia myöhemmin. Lattialla oli verta. Sitten tarkistimme kaverin tassut. TADAA yksi antura halki oikeasta takajalasta. Iski pieni hämmennys, kun koskaan aikaisemmin vastaavaa sattunut. Maanantaille sitten lääkäriaika. Eläinlääkäri huomasi toisessakin takatassussa haavan ja molemmat piti tikata.

Kotiin lähdössä tassut paikattuna.
Tämän jälkeen on pistänyt jostain syystä enemmän silmään kuinka paljon roskia on tienpientareilla. Järkyttävän paljon. Voi voi kun ihmiset ymmärtäisivät millaista pahaa saavat aikaan heittelemällä muovia ja muuta roskaa luontoon :(

Maanantaina piti mennä uimaan, mutta koiran kanssa meni se ilta. Tiistainakin piti mennä uimaan, mutta näin ystävääni ja ei taas mennyt julkislla liikkuminenkaan ihan putkeen, niin jäi sitten menemättä. Eilen pääsin onneksi tanssimaan. Samalla kävin kokeilemassa Hyvinkään Fit24:n uudenkarheat wattipyörät :D Ai sitä onnea, kun pääsin sellaisella taas polkemaan. Aivan mahtavaa, että ne ovat siellä, traineri ja pro. Olen niin iloinen ja innoissani asiasta! Pitää varmaan viikonloppuna mennä uudestaan.

Tänään piti mennä yhden ystävän luoksi, mutta jälleen koiran hoitoon meni ilta. Törppö oli vetäissyt parit riemuspurtit ja toinen jalka alkoi vuotamaan. Piti jälleen piipahtaa eläinlääkärillä hakemassa vähän parempaa paikkaa jalkaan. Nyt sillä on kääreet jaloissa taas, kun ei kestä tikit sitä sen menoa muuten. Ei tuolla koiralla näytä ainakaan mitään kipuaisita olevan.

Mustasukkainen

Huomenna on HyPyn triathlonjaoston kauden päättäjäiset. Vähän syömistä ja saunomista. Eli ei taaskaan uimaan, mutta kyllä sitä ehtii. Pitää kyllä alkaa nyt vähän tehostamaan treenaamista tämän parin veltomman kuukauden jälkeen. Eikä enää mitään puhetta, vaan aika siirtyä tekoihin. Kyllä tämä rennompi jakso on tehnyt hyvää, että ei pidä vähätellä sen tarpeellisuutta. Ja nyt kun ei ole kädetkään niin kipeät tanssimisesta niin voisi kotonakin vähän totuttaa herkkää nahkaa tankoon.

lauantai 26. lokakuuta 2013

Wattbike Cup 2014, Lahti

No nyt on tätäkin kokeiltu. Olipahan elämys :D En ole aikaisemmin kokeillut missään näin totaalisesti pyöräilyn rajojani. Poljin niin paljon taas kuin vain sain itsestäni irti. Sykkeetkin kävivät parhaimmillaan 183 ja koko ajan mentiin ns. punaisella alueella, katsoin kotona kellon datan. Tulokset vastasivat aika pitkälti odotuksiani, jotka olin muodostanut torstain 3 minuutin testin pohjalta, joka sekin oli rankka.

Vielä hymyilytti

Lähtölaskenta

Loppurutistus

Kilometrin ajat
Kilsan yhteenveto: keskikadenssi 105 ja 267 W. Not bad.
Tämän jälkeen pystyin vielä nousemaan pois pyörän päältä omin voimin, mutta kenkiä en saanut irti taaskaan. Johtuu kuulemma siitä, että klossit eivät aivan sovi polkimiin. No pysyypähän ainakin kiinni.

Kilsan uuvuttamat bloggarit
Ryhmäkuva piti napata ja vasemmalta oikealle Hanne, Anne, joku tonttu ja Lasse. Seuraavaan matkaan oli tämän jälkeen pari tuntia. Hyvä aika elpyä vähän.

Jaksaa jaksaa

4 km ajat

Keskinopeus oli enää 37km/h ja jonkun toisen sykkeet :D
Ensimmäisen kilometrin jälkeen tajusi jo vähän miten sillä vastuksella voi pelata. Eli vähän opetellessa meni nämä kilometrit. Pitäisi pystyä nostamaan tehoa loppua kohti, mutta itselläni meni kyllä valitettavasti päinvastoin. 4 km jälkeen teräsmiehen piti nostaa minut pois pyörän päältä ja taluttaa pois. Jalat olivat hetken aivan toimintakyvyttömät. Kaikkeni annoin siis!

Olen kyllä todella tyytyväinen kokonaisuuteen ja siihen, että tuli kokeiltua. Tampereella olisi kuukauden päästä seuraava osakilpailu 20 km. Pitää kyllä vähän treenata ennen sitä, jos sinne meinaa mennä, ettei kuole ja saisi mahdollisimman hyvän setin poljettua. Wattipyörä taitaa olla ihan loistava varsinkin teknisen puolen kehittämiseenkin, koska se näyttää miten poljet. Se piirtää koko ajan sellaista polaarista käyrää näytölle ja sen muodosta ja koosta ym tiedät miten pyyhkii. Kahdeksikko on huono ja "makkara" on hyvä. Kun käyrä on tämä makkara niin käytät koko kierroksen tasaisesti voiman tuottamiseen. Itselläni oli näiden kahden väliltä.

Nyt ei tunnu jalat kipeiltä, mutta taisin kilsan matkalla puristaa vielä vähän tankotanssin uuvuttamat käsivarteni ihan kramppiin... Oikea ojentaja on vaan hämentävän kipeä. Skills... On se vasenkin vähän. Aamullahan se sitten nähdään pääsenkö kävelemään. Se vain harmittaa, että en jaksanut enää mennä ystäväni Halloween bileisiin... Olin odottanut niitä ja kehittänyt rankan meikinkin, mutta vaikka vielä Lahdessa olin innoissani menossa sinne, niin automatkalla kotiin hyydyin ihan täysin. 

Muistakaa kääntää kelloja tunti taakse päin :D