Puolikkaalle valmistautumista

Nyt on taas vähän treenattu melkein normaalisti. Melkein, koska olen valmistautunut Voimarinteen puolikkaalle. Kisa tulee olemaan yksi tärkeä treeni niin sanotusti täydenmatkan kisaan valmistautuessa. Siitä saa vähän vauhtia ja kestävyyttä molempia, kun minun on helpompi puristaa itsestäni niitä tehoja kisassa. 

Tiistaina oli parin tunnin pyöräily ja tunnin juoksu. Yritin kovasti mennä peekoo sykkeillä, mutta jostain syystä syke ei vaan pysynyt siellä päinkään. Mietin, että onko sitä niin tukossa, kun en enää ollut edes niin väsynyt. Pistin sitten sen piikkiin, kun juoksussakin piti pistää kävelyksi, että ei tule liian kovasykkeistä lenkkiä. Melkein pari kilsaa tuli käveltyä kahdeksasta, kun ei muu auttanut.

Pyörä poseeraa Myllykoskella

Seuraavan päivän uinti ei mennyt sen paremmin, mutta uidessa aloin epäilemään hankaluuksien syyksi lihasjumeja, kun tuntui niin työläältä hengittää. Uinti muuten oli oikein ihana, kun mentiin Hyvinkäälle Sveitsin maauimalaan. 50 m allas ja lämmin aurinkoinen päivä. Tuli siinä testattua samalla yhtä jenkkilän löytöäkin. Olin haaveillut pitkään Oakleyn uimapuvusta ja löysin sellaisen alennuksesta vielä. Puku tuntui vähän löysältä, kun puin sen ja vähän hirvitti, että ostinko liian ison sittenkin, vaikka sovitin senkin ennen kuin ostin. Olin henkisesti varautunut siihen pettymykseen, kun ponnistaa altaan päädystä ja tuntee kun puku ei pysy mukana. Sitä ei sitten kuitenkaan tullut. Puku istuu paremmin kuin mikään aikaisempi ja oli todella hyvä loppujen lopuksi. Tuli siinä tunnissa uitua 2.5 km vaikka vaikealta se aluksi tuntuikin. Vielä kun aina ui 25 m altaassa, niin puolessa välissä 50 m allasta tuli melkein hyytyminen. Aivot oli liian tottuneet lyhyempään altaaseen.

Hidas hylje siellä puuskuttaa

Uinnin jälkeen siirryin hierottavaksi. Puolitoistatuntia siinä avattiin istumisen jumittamia lihaksiani. Herraisä miten olikin lonkankoukistajat, persaus ja alaselkä tukossa. Alkoi henkikin kulkemaan normaalisti parin triggeripisteen painelun jälkeen. Ei ollut mitenkään kivuton toimenpide, mutta oli uudestisyntynyt olo sen jälkeen.

Torstain lenkillä huomasi vaikutukset hyvin muustakin kuin siitä, että sykkeet pysyi nyt normaaleissa rajoissa. Oli kyllä jalat itseasiassa aavistuksen kipeätkin hieronnan jäljiltä, vaikka niitä ei varsinaisesti eders hierottu, mutta ilman olisi ollut vielä huonommin. Kulki taas. Ajoin pyörällä 45 min ja juoksin päälle 30 min.

Mu on Feltii uued kummid :D

Illalla tuli havahtuminen, että pitäisi varmaan alkaa tankata vähitellen... Kotoa ei vaan löytynyt mitään mässyä millä tankata! Miten vanhalle sokerihiirelle on voinut käydä niin, että kaapeissa ei ole mitään herkkuja?! Olin suorastaan järkyttynyt, että missä vaiheessa elämästä on tullut näin terveellistä... No join sitten vähän Vitargoa, kun ei ollut muutakaan. 

Perjantaina oli lepopäivä. Tuli siinä vähän pähkäiltyä Sääksin pop-up kisaakin. Kaiken muun häsläyksen jälkeen lähdettiin isolle kirkolle ja käytiin syömässä herkku pizzaa Cafe Carouselissa ja sitten vielä Brewdogissa ihan yhdellä kaverin ja hänen koiran kanssa. Vauva joka painaa 55 kg. Toivottavasti ei kasva enää paljoa :D

Tänään oli jäljellä enää viimeistelyä; uinti, pyörä ja juoksu. Matka Sääksiin alkoi lupaavasti, kun eturengas pamahti takakontissa. Teräsmies oli vaihtanut renkaisiini lateksiset sisäkumit ihan mielenkiinnosta. Yksi hajosi jo asennusvaiheessa ja nyt sitten toinen. Onneksi oli autoon pakattu jo harjoitusvanteet. Vaihdettiin se sitten tilalle ja toivottiin, että takarengas kestää puolentunnin pyöräilyn kotiin... 

Eriparisena sitten kotiin, vaikka piti sisäänajaa uudet kumit

Uiskentelin 21 asteisessa Sääksissä 20 min ja lähdin siitä pyöräilemään pienen lenkin kotiin 19 km. Meni vähän kauemmin kuin sen 30 min, kun oli niin karmea vastatuuli osan matkaa. Totesin myös, että itse en hyödy yli 90 kadenssista mitään. Kuski kiihtyy vauhti ei. 86 on sellainen sopiva minulle. Siinä ei väsy jalat ja vauhtikin pysyy kivasti yli 30. Vääntöä löytyy enemmän kuin tehoa :D Lopuksi juoksin vielä 10 min pikkulenkin. 

Sitten piti leikata rehahtanut nurmikko, teräsmies vaihtoi vanhanlaiset hyvät sisäkumit tilalle, kun en todellakaan uskalla lähteä kisaan niillä lateksisilla. Söin itseni ähkyyn ja lähdettiin ajelemaan kohti Nokiaa. Kirjoittaessa muistin, että yksi juomapulloista unohtui keittiön pöydälle... Ou nou. Toivottavasti löytyy jotain tilalle.