Getting ready to escape part 1

Täällä ollaan ja kolmas päivä alkamassa. Ihan huikeeta ja edelleen tuntuu aika uskomattomalta, että on täällä ja menossa sellaiseen kisaan. San Francisco on kaupunki vertaansa vailla. En pysty vertaamaan tätä mihinkään missä olen aikaisemmin käynyt. Kahta samanlaista taloakaan ei ole, mikä on mielestäni aika hassua. Maasto on niin mäkistä, että oikein välillä oksettaa ja itkettää, kun miettii kisaa. Suomi on todella tasainen. Siis ihan lättänä suorastaan. Halpa tämä kaupunki ei ole eli melko Suomen hinnoissa mennään, mikä oli vähän yllätys. Airbnb kotimme on ns Vantaalla. Ei yhtä kaukana, mutta vähän sillai rauhallisempaa aluetta. Sopii minulle.

Olkkari

Keittiö

Maanantaina lähdettiin tänne Lontoon kautta. Olin ottanut lääkkeet alaselkää varten, että selviäisin joten kuten lennoista. Lontoossa tuli pyörähdettyä, kun vaihto oli kuutisen tuntia. Syötiin siellä pikaisesti Burger Kingissä, kun piti saada ruokaa HETI!, kun alkoi olemaan jo niin paha nälkäkiukku molemmilla. Sitten ajeltiin metrolla Piccadillyyn, kun ei muutakaan keksitty ja tehtiin vaan ikkunaostoksia kävellen sitä katua missä oli varmaan kaikki kalleimmat kaupat. Käytiin sentään apteekissa hakemassa lisää särkylääkettä ja sellaisia lämpölätkiä, jotka liimaantuu paikoilleen.

Parin-kolmen tunnin seikkailun jälkeen palattiin kentälle. Siellä huomattiin, että seuraavan lennon lähtö viivästyy. Huokaistiin ja mentiin juomaan kahvia. Onneksi kuitenkin menin katsomaan uudestaan jonkun puolen tunnin jälkeen, koska sitten siellä ei ollut enää sitä viivästystä. Olisi voinut tulla muuten oikeasti kiire, kun piti mennä A terminaalista C terminaaliin ja sinne mentiin junalla. Päästiin juuri ajoissa paikalle, kun boarding alkoi olemaan valmis, ei kuitenkaan viimeisinä.

Pohjois Kanadaa

Laskeutumista San Joseen

Vähän hirvitti 10 tuntia taas paikallaan istumista. Onneksi olin aika väsynyt niin nukuin varmaan yli puolet ajasta. Sitten katoin leffan Up. Oli aika ihana animaatio. Jotenkin sain siinä viimeiset tunnit kulumaan ja voi sitä onnea ja autuutta, kun päästi koneesta ulos. Jonottamaan rajatarkastukseen... No eipähän tarvinnut odottaa laukkuja ja ne olivat odottamassa meitä, kun päästiin toiselle puolelle. Molemmat olivat pysyneet matkassa, koska jännitin ihan hirveästi tuleeko ne ja vielä ehjinä. Sitten haettiin auto, upouusi Mersu CLA 250, ai että, ja lähdettiin ajamaan San Josesta, minne lennettiin, kohti San Franciscoa.

Turvotus löytyi sitten nilkoista. Onneksi oli lahkeet kuitenkin.

Oli vähän vaikeuksia pysyä hereillä automatka, joka ei ollut edes pitkä, ehkä tunnin. Vuokrakotimme osottautui aivan ihanaksi sisältä ja ulkoa. Kannettiin rojut sisälle ja lähdettiin ostamaan aamupala ainekset. Uni tuli kyselemättä jo varmaan ennen kuin pää osui tyynyyn. Oltiin vahingossa tosin lukittu ulko-ovi niin, että toinen asukas ei päässyt sisään ja piti käydä avaamassa ovi jossain vaiheessa. Luulin kyllä, että näin unta, kun en tainnut herätä kunnolla koko episodin aikana. Mitäs me suomalaiset turistit :D

Pyörä paketista ulos

Tiistaiaamuna oli ongelma. En meinannut päästä enää edes pöntöltä ylös oli alaselkä vetänyt niin jumiin. Aamupalan jälkeen ensimmäinen asia oli siis lähteä etsimään vaivaan apua. Päädyttiin St. Mary's laitokseen ja kyselin osteopaattia, kun google oli sinne opastanut. Minut laitettiinkiin ensiapuun ja oltiin vähän voi voi tässä meni sitten tämä päivä. Kuinka ollakaan lääkäri tuli aika nopeasti, totesi osteopaatin olevan höpöhöpöä ja laittoi naprokseenia ja valiumia. Vähän nauratti saamani lääkitys. En tiennytkään, että diapameista on lihasrelaksantiksi... No sitten apteekkiin. Sieltä löysin erilaisia tiikeri balsameita ja lappuja joissa on sitä, mutta ne voi kiinnittää suoraan kipeään kohtaan. Tuntuu, että niistä on ollut enemmän apua ja venyttelystä kuin lääkkeistä. Pitää käydä ostamassa niitä tiikerilappuja kyllä varastoon.

Nyt on aika jenkki olo

Tästä kun selvittiin haettiin turisti liittymä, että päästään interneziin muuallakin kuin kämpillä. On muuten melko arvokasta dataa täällä. Mega roaming nettiä maksaa 12,5€. Nyt on 5 gigaa paikallista, että pitäisi riittää. Ja sitten käytiin mäkissä nälkäkiukkuun :D Jumaliste mikä valikoima limppareita!!! Pakko maistaa, ei nyt kaikkia, mutta edes muutamia. 

On siinä vähän maisteltavaa

Iltapäivällä lähdetiin tutkimaan kisareittiä. Matkalla koukattiin Sports Basementiin, joka on urheilun supermarketti. Siellä oli ihan kaikkea, asioita joiden olemassaolosta en edes tiennyt. Pääsin vihdoinkin hypistelemään KAIKKI märkkärit, tri puvut ja niiden pehmusteet. Zoot ja Coeur vaikutti sellaisilta joita haluan kokeilla. Koitin toiset Hokatkin joita himoitsen, Claytonit. Ne oli kevyet, mutta en ollut ihan 100% varma niistä. Pitää päästä testaamaan toisetkin mitä katselin Hokan sivuilta ennen kuin osaan päättää mitään.

Ei hemmetti. Eihän näistä pysty valitseen, kun on LIIKAA! 

Kaikkea tätä sitten ostin. Nuo suihkuvermeet kloorin ym poistoon oli uus juttu, joten niitä oli ehdottomasti ostettava. Ja märkkäri shampoo myös.

Kisareitiltä löydettiin uinnin rantautuminen ja siitä on kilometrin juoksu pyörävaihtoon. Ei siinä no problem, mutta sitten kun lähdettiin ajamaan pyöräreittiä olin ihan kauhuissani siitä ylämäen määrästä ja jyrkkyydestä. Miten helvetissä jaksan vääntää sellaiset matkat mäkeä?! Ja perään yhtä jyrkät JA paikoitellen pirun mutkaiset alamäet. Luojan kiitos lainasin sen maantiepyörän. Huomattiin matkalla Baker beach, missä on ne kuuluisat hiekkaportaat, jotka mennään kisassa ylös. Tarvottiin sitten portaille rannan kaukaisimpaan päähän kengät täynnä hiekkaa. Katselin siinä samalla, että tässä sitä pitäisi sitten juosta ennen niitä portaita. Portaille päästyämme katselin vähän, että onhan siinä rappusilla mittaa ja nousukulmakin ihan maukas. 400 askelmaa suunnilleen. Kyllä mä selviän. Ehkä. Reitti tuli siinä katseltua ja todettua, että melko rankkaa setti luvassa, mutta eihän tänne asti minkään helpon homman takia viitsisi tulla :D 

Pari pesukarhuakin bongattiin pyöräreitillä

Aikamoista

Keskiviikkona keksittiin lähteä paikalliseen eläintarhaan. Hämmästyin, kun havaitsin siellä olevan todella paljon pelastettuja eläimiä. Muun muassa kaksi kotkaa joilla oli siipivammoja ja sokeat merileijonat. Toinen oli sokeutunut, kun sitä oli ammuttu haulikolla naamaan :( Toinen oli syntyjään sokea ja pelastettu poikasena rannalta emon hylättyä sen. 

Tällä kotkalla oli sentään vielä molemmat siivet toisin, kun sillä toisella pelastetulla

Sokea niin kuin anu saukko (merileijona)

Oo hummakko t: Laura 5v

Iltapäivällä pienen välikuoleman jälkeen lähdettiin ytimeen. Jumaliste mikä mesta :D Siellä oli oikeasti sellainen fiilis, että nyt ollaan Ameriikassa isolla A:lla. Cool as hell. Ja toinen mikä on ihan jäätävää on ne keskustan kadut. Varmaan valehtelematta 45 asteen kulmassa ylämäkiä. Sitten, kun tulet risteyksestä tasaiselle, et näe yksinkertaisesti mitään, kun tulet niin jyrkässä kulmassa siihen. Täytyi vain toivoa, että ei aja kenenkään päälle. Täällä on muutenkin niin mielenkiintoinen liikenne. Lähes joka risteysessä on STOP kaikkiin suuntiin ja se joka oli siinä ensimmäisenä saa mennäkin ensimmäisenä. Toimii kuitenkin aika hyvin, kun siihen tottui itsekin. 

Meidän merssu

Twin peaks maisemaa

Komiaa katutaidetta

Siellä se vankilasaari pilkottaa

Kävin vielä koittamassa seikkailujen päätteeksi millaista se oikeassa meressä uiminen nyt sitten on Aquatic Covessa. Meidän asunnolta näkee Ocean Beachille, mutta onneksi huomasin kyltin ennen kun syöksyin sinne uimaan, että vaarallisia virtauksia. Hyi kauheaa menin ihan kananlihalle, kun tajusin mitä olisi voinut käydä muuten. Vesi oli yllätys yllätys kamalan suolaista, mutta selvisin siitä aika hyvin. Kylmääkin se oli, vaikka paikalliset triathlonistit joilta menin kysymään missä voisi vaihtaa vaatteet sanoivat sen olevan parikymmentä asteista. Rannassa varmaan... Kyllä se sen 13-14 astetta oli, koska naamaan otti niin kipakasti aluksi. Huubin sukat oli kyllä huomattavasti paremmat kuin vanhat Bluesevetyt. Oli siis hyvä hankinta.

Laskuveden aikaan löytyy kaikkea... Tämä oli Ocean Beatchilla, kun käveltiin siellä.

Uimaan menossa

Yääärgh äkkiä sitä vettä, minkä teräsmies olikin odotellessa melkein juonut...

Uinnin jälkeen käytiin syömässä läheisessä rantaravintolassa vielä meren herkkuja ja lähdettiin kämpille. Uni tuli taas, että heilahti. Mitään jet lagia ei ole ollut havaittavissa, onneksi.