California

Huhhuh mikä kotiin paluu masennus. On niin hiljaista kuin huopatossutehtaalla, kun tottui siihen kaupungin hulinaan. Kai sekin, että tuli sieltä +40 auringosta tänne kylmään ja märkään vaikuttaa. Oli ilmeisesti liian kivaa siellä toisella puolen palloa. Yleensä olen palannut kotiin ihan tyytyväisenä, ku pääsee omaan sänkyyn nukkumaan ja omiin rutiineihin takaisin, mutta nyt jäi kyllä vähän kaivelemaan. Täytyy varmaan palata vielä takaisin :D

Kalifornia oli kyllä ihan huippu paikka. Ilmeisesti vähän erilainen osavaltio. Siellä ollaan todella valveutuneita ympäristöstä huolehtimisessa. Ravintoloissa ja vessoissa oli valkaisematonta paperia servetteinä esimerkiksi. Suomessa kierrätetään ja lajitellaan jätteitä ym. paljon, niin siellä se vietiin vielä vähän pidemmälle. Sen lisäksi, että lajitellaan samat kuin täällä, niin vielä muovitkin. Jokainen on varmaan joskus huomannut sen kierrätyskolmion sisällä numeron. Siellä muovit lajitellaan sen numeron mukaan eli on silläkin jokin tarkoitus. Meinasin mennä aluksi vähän järki, kun ei oikein tiennyt mihin roskikseen pitää laittaa mitäkin. Tämä korostui varsinkin, kun asuttiin Airbnb:n kautta vuokratuissa kodeissa. Hotelleissa sitä tuskin tajuaa samalla tavalla.

Paljon oli autoja, todella paljon enemmän, hybrideinä. Ihan tuituistakin automalleista ja merkeistä oli hybridi versioita siellä liikenteessä. Olisi kovin kiva, kun Suomestakin saisi yhtä laajalla valikoimalla niitä ja sähköautoja. Niiden verotus on myöskin ihan väärin. Tuntuu, että Suomi edelläkävijämaana alkaa olemaan vähän jälkeen jäänyt joissain asioissa.

Jos San Francisco on Yhdysvaltojen kallein kaupunki tällä hetkellä, tiedoksi vaan, jos sinne päin on menossa, että Suomen hinnoissa mentiin aika lailla, niin Los Angeles on toiseksi suurin kaupunki New Yorkin jälkeen. Ytimessä asuu 3,8 miljoonaa, mutta metropolialueella 18 miljoonaa. Sen tajusi siinä vaiheessa, kun lähdettiin käymään tuolla "vähän matkan päässä", joka olikin kuin Nurmijärveltä Tampereelle. Eli voisi melkein sanoa, että kokoluokaltaan Los Angeles on Suomi Tampereesta alaspäin. Aika nyrjäyttävä ajatus. Kyllä siinä ymmärtää ne 7-8 kaistaiset valtatiet, kun nekin saadaan tukkoon ruuhka-aikana. Sanotaan nyt vielä, että Suomessa ei ole ruuhkia. Ainakaan sellaisia, mitä tuolla maailmalla on oikeasti isoissa kaupungeissa.

Liikenne sujui kuitenkin hämmästyttävän hyvin ja liikennemääriin nähden mielestäni vähän kolareita. Jos tuli jotain pienempää, niin ne saatiin hyvin nopeasti pois tieltä leveille pientareille. Sitten, kun rytisi kunnolla niin jälki oli sen mukaista ja tiet poikki ja joskus satoi sillaltakin alas... Ajatelkaa vaikka sellainen tilanne, kun kaksi autoa vaihtaa kaistaa eri suunnista samalle kaistalle ja törmää toisiinsa yli satasen vauhdista... Kävi lähellä sellainen, mutta onneksi huomasin toisen auton ajoissa ja saatiin väistettyä se viime hetkellä.

Toinen erikoisuus liikenteessä oli risteyksissä joka suuntaan olevat STOPit. Alkuun hämmenti moinen, mutta kun systeemi alkoi hahmottumaan sen totesi todella hyväksi. Huomattavasti parempi, kuin valot. Se joka ehti pysähtymään ensimmäisenä sai mennäkin. Toisinaan kyllä joku antoi tietä ja näytti, että menkää jne. Toimisikohan suomessakin vai veisikö voiton minä ensin henki? Tuntuu vaan niin järjettömältä pönöttää punaisissa valoissa, kun mistään ei tule ketään. Ja se, että saa kääntyä oikealle punaisissakin, jos sitä ei ole erikseen kyltillä kielletty. Kannata ainakin henkilökohtaisesti.

Tästä päästääkin sitten mukavasti siihen hyvään henkeen liikenteessä. Siellä meni kaikki iloisesti sekaisin keskenään ja muita tien käyttäjiä kunnioitettiin. Kai se johtuu siitä, että kun on paljon ihmisiä, niin pitää olla kärsivällinen ja antaa tilaa muillekin. Olihan sielläkin niitä sekopäitä, mutta vähemmän mielestäni. Autot väistivät toisiaan ja pyöriä ja pyörät autoja ja toisiaan ja tietysti jalankulkijoita väisti kaikki ja todella herkästi ja taas myös toisinpäin. HUOMAAVAISUUTTA!!! Ja suvaitsevaisuutta. Näitä kaivataan tänne koti Suomen teillekin. Hittolainen. Täällä ihmisillä on selvästi liikaa tilaa, kun siitä ollaan niin perkeleen tarkkoja. Autoilijat sättii kaksipyöräisiä ja kaksipyöräiset autoilijoita. Autoilijoilla on suurin vastuu varomiselle, koska niillä kylmää toisen helpoiten ja itse säilyy useimmiten vammoitta. Jos siis törmää moottoripyörään tai pyörään. Mutta, ei pyörälläkään voi ajaa ihan missä ja miten lystää. Kusipäiset pyöräilijät vituttavat itseänikin eniten vastaavien autoilijoiden ohella. Peace and love sinne liikenteeseen.

Paon jälkeen ei ole tullut pahemmin urheiltua, mutta liikuttua kyllä muuten. Hyötyliikuntaa siis. Meressä tuli käytyä aaltoja koittamassa ihan kunnolla pariin otteeseen ja hankin toisella kerralla vähän hiekkaihottumaakin toiseen polveen kun vedin kunnon kuperkeikkaa aallon yllättäessä ja vedin sitten polvilleen rantaan :D Mutta, kun sain vedet ja hiekat korvista ja silmistä, niin piti mennä uudestaan. Meri on ihana paikka. 

Surffaamaan en päässyt tällä kertaa, kun en jaksanut etsiä mitään mestaa missä olisin saanut vähän opetusta, vaikka teorissa homma on hallussa, niin en uskaltanut lähteä kylmiltään koittamaan. Lumilautailun ja monen muun aloitin kyllä ihan teoriapohjalta. Kelluin sitten märkkärillä aalloissa. Oli sekin siistiä.

Tänään olisi Sipoossa sprintti. Eilen kävin juoksemassa 6 km lenkin aika rauhassa. Vähän ihmetellyt oikeaa takareittä, joka maanantaina paukahti yläosasta, kun venyttelin kevyesti rannalla ollessa. Ehkä siellä meni jotain paikoilleen...? Ei se ainakaan kipeämmäksi käynyt juoksusta. 

Vähän on kyllä epätodellinen olo edelleen. Heräsin yöllä vessaan ja mietin missä olen?! Sama toistui nyt aamulla, kun heräsi. Ja ne ihmeelliset unet. Kunnon liskodisko. Ymmärrän nyt kyllä sen miksi jotkut varaavat uuden matkan heti edellisen jälkeen. Taitaa olla vähän niin kuin loiventavaa ottaisi darrassa. Ehkä se sprintti palauttaa todellisuuteen...