Loman lopuksi

Taas meni neljä viikkoa niin, että ei sitä oikein edes ehtinyt tajuamaan. Aika paljon tullut kotona puuhasteltua kaikkea ulkona ja suuremmat matkailut jäi Joroisten tienoille. Onhan vielä toki tulossa Ahvenanmaan kisamatka, että vielä on matkustelua jäljellä :D Kotona on vaan kiva olla.

Siellä on pupu keskellä kuvaa vaikka ei näy mihinkään :D Oikealla olevia kiviä uudelleen sijoitettu melkein koko loma ja homma jatkuu uuden terassin myötä...

Kuluneella viikolla olen tainnut valmistautua ainakin jollain tasolla huomiseen perusmatkaan. Olen myös joutunut taas palamaan totuuden pariin, että pakko se on juosta vaan enemmän. Pyörää on tullu sotkettua ihan tarpeeksi ja vaikka juostukin on, niin sitä pitäisi vaan vääntää enemmän. 


Lauantaina, kun kello näytti palautunutta lähdin siis juoksemaan. Tuntui ihan kamalalta. Jalat painoivat tonnin ja sattui vaikka mihin. Vasta neljännellä kilometrillä alkoi vähän toimimaan paremmin. Ei se silti mitään juhlaa ollut missään vaiheessa. Juoksin kuitenkin kiukulla melkein 13 km, vaikka vähempikin olisi riittänyt. Tämä on vaan tätä, kun jotain päätän niin sen teen :D Ilmeisesti palautuminen oli vielä vähän vaiheessa tai kroppa ainakin tukossa.

Maanantaina juoksin uudestaa 11 km. Se tuntui jo huomattavasti paremmalta. Eli ei siis mennyt lauantain lenkki ihan reisille, koska tiistain hieronnassa ei jalat olleet pahemmin jumissa. Ihmeellistä. Selkäkin alkanut olemaan ihan ok. 

Juoksin taas vanhaa järvenpohjaa

Keskiviikkona nykäisin sitten vaihteeksi pyörällä vähän kovemman lenkin. 27 km melkein lyhyen matkan kisasykkeillä. Kiitettävästi kulki, toivottavasti huomenna myös.

Eilen ajattelin juosta taas, muuta päivä Serenassa laskemassa vesiliukumäkiä perse ruvella hyydytti aika täysin. Hauska käydä, kun ensimmäisestä kerrasta ehtinyt jo vierähtää melkein 20 vuotta! 

Tornadomäki oli pelottava. Tärisin sen jälkeen, kun se pyöritys lopussa oli melko kuumottava, mutta siisti. Half pipessa, joka oli ulkona sellainen rengasmäki, nitkautin niskani... En vain pystynyt  pitämään päätäni melkein pystysuoran pudotuksen jälkeen, kun rengas osui mäkeen. Taaksepäin naps, mutta ei nyt tuntuisi tulleen mitään pahempaa damagea. Vähän on kaulan lihakset kipeät...

Irtonahat alkoivat irtoilemaan Serenan jäljiltä :D

Nyt pitäisi enää päättää mennäänkö Lahteen jo tänään vai herätään huomenna viideltä ja mennään kotoa sinne. Itse olisin sen tänään kannalla, kun saisi nukkua jopa tunnin pidempään siellä ja voisi hoitaa ilmottautumisen ja stressata ehkä vähän vähemmän ;) Starttihan on jo 8:45. Kauhistuttavan aikaisin, kun en ole tainnut herätä kuin viimeksi Joroisille aikaisemmin.