Tammikuun tunnit

Nyt alkaa hietön viikko riittämään pikkuhiljaa. Ei meinaa tulla iltaisin uni ja muutenkin kauhean levoton ja kärttyinen olo. Liikaa energiaa siis :D Ajattelinkin tänään aloittaa varovasti puolentoista tunnin kevyellä pyöräilyllä ja huomenna juosta. 

Siellä se taas odottaa polkijaa :)

Torstaina oli jo vähän tuskainen olo päätä särki ja paleli. Ihan kuin olisi ollut kipeäksi tulossa. Arvasin kyllä, että olo johtuu liikkumattomuudesta. Menin siis tanssimaan. Baletissa kokeiltiin ensimmäisen kerran tasapaino tyynyjä. Aah niissä oli sellainen nappulapinta ja oli todella kivulias hierova vaikutus samalla. Toimi muuhunkin kuin tasapainon ja nilkkojen kehittämiseen siis :D

Tankotunnilla tein taas jotain mitä en ole aikoihin saanut tehtyä. Meinaa olkanousu. Hivenen kivulias äkkiseltään ja vasen hartia oli arka vielä lauantainakin, kun koitin kotona uudestaan. Perhoskäsilläseisonnasta ei meinannut tulla mitään. Ärsytti, kun olin tehnyt sen ja siitä pyörähdyksen joskus aikanaan ja nyt en meinannut päästä edes alkuun. Sekin onnistui sitten kotona, ei tosin pyörähdys, kun en uskalla ja tilakin taitaa loppua.

Eli lauantain tein vähän lihaskuntoa ja tankoa ja venyttelin. Oli ihan pakko. Meinasi tulla hikikin, niin piti vähän hillitä. Tunti siinä meni ja vähän oli parempi olo sen jälkeen.

Eilen käytiin pyörimässä moottoripyörämessuilla ja ajattelin, että olisin monen tunnin kävelyn, ~4h, jälkeen tarpeeksi väsynyt, mutta kun ei. Illalla, kun piti mennä nukkumaan pyörin varmaan tunnin sängyssä ja sitten, kun nukahdin heräsin varmaan tunnin välein katsomaan kelloa, että olisiko se aamu jo kohta... Olihan se sitten ja väsytti tietysti.

Katselin tuossa tammikuun tuntimääriä niin oli yllättävän kova luku. 43 tuntia ja 32 treeniä. Kuusi tuntia enemmän kuin vuosi sitten. Treenejä on tosin viisi vähemmän. Ilman tätä hietöntä viikkoa olisi tullut vielä kolme tuntia enemmän. Nooh ihan tarpeeksi taisi olla kuitenkin :D

Silmistä vielä sen verran, että näkyvyys on hyvä eikä silmätkään pahemmin kuiva. Vähän vaatii totuttelua vielä, kun ei oikein tiedä mikä on normaalia näkemistä. Aina, kun menee utuiseksi tai tulee jotain muuta ajattelen välittömästi, että pahuksen piilarit :D Mielenkiinnolla odotan miten kauan sitä jaksaa olla vielä ihan äimänä tästä uudesta näkökyvystä :)