Tiistai lähti liikkeelle huomattavasti kivuttomammin hieronnan ansiosta. Vähän tuntui kiristystä edelleen, mutta se oli varsinkin oikeassa sisäreidessä. Lähdin pyöräilemään kuitenkin, kun oli niin kaunis sää. Matkalla tuli vastaan todella monta pyöräilijää. Viisi on todella monta, koska tähän asti saanut pyöräillä lähinnä yksinään. Kolme näistä vastaantulijoista ajoi hybridillä tai jollain sellaisella, yksi seurakaveri ja yksi maantiepyörän löytänyt. Ihan huikeaa, että ihmiset ovat alkaneet liikkumaan aktiivisemmin. Ehdin lenkillä ihailemaan lintuja ja iloitsemaan tällaisista asioista, koska sain tehtyä elämäni ensimmäisen puhtaasti palauttavan pyörälenkin. Piti kyllä ajaa ihan naurettavan hiljaa, että sain sen 20 km riittämään tunnin lenkkiin ja sykkeet pysymään alhaalla.
 |
| Pyöräilemään |
Keskiviikkona juosta jolkottelin ja tein vähän vetoja. Tunti siinäkin meni ja 7,5 km matkaa. Sisäreisi oli niin jumissa, että vähän pelotti lähteä sen kanssa liikkeelle. Olin koittanut venyttää lonkankoukistajia töissä ja tuntui oikeassa nivusessa, että jotain repeää irti. Ei kuitenkaan, mutta se jumitti jotenkin niin pahasti, että meni oikea hartiakin ihan säppiin. On se vaan ihme juttu miten jumit tuntuu ihan jossain muualla... Juostessa se kuitenkin antoi periksi yllättävän hyvin alun vastalauseiden jälkeen. Kolmen kilometrin kohdalla oikeaan jalkapohjaan alkoi sattumaan ikävästi, mutta sen jälkeen alkoi juoksu kulkemaan, kun helpotti.
Nyt päästäänkin sitten asiaan, josta olen höpöttänyt suuvaahdossa :D Nimittäin uusiin balettitossuihin! Torstaina menin ostamaan uutta paria ja yllätyin, kun pohjan kovuuden lisäksi vaihtui malli ja tossukin kapeni. Se on ihan älytöntä kuinka paljon tossu oikeasti vaikuttaa asiaan. Tuli uusia sovittaessa sellainen olo, että ehkä en olekaan niin paska, kun saan sopivammat tossut.
Ensimmäiseni ovat Grishko 2007. Niiden kova kärkiosuus osoittautui liian matalaksi minulle, kun on aika korkea jalkapöytä. En ole saanut tarpeeksi tukea etupuolelta. Uudet tossut häikäisivät jo siinä vaiheessa minut, kun nousin ensimmäisen kerran kärjille ja huomasin, että onpas helppoa. Pystyin seisomaan yhdellä jalalla käyttämättä siihen aivan kohtuuttomasti energiaa. Asiaan vaikutti eniten se, että kärkiosa eli boxi tuli ylemmäksi ja tuki paremmin jalkapöytää. Siinä sitten vielä mallattiin yksityiskohtia ja havaitsin tarvitsevani kapeamman, kun varpaat painuvat lattiaan liikaa. Se selittää osaltaan sen miksi varpaani ovat olleet niin pahuksen kipeät. Hyllyssä ei vaan ollut minulle suoraan Grishkon Mayoja, joten joudun odottamaan. Pahus. Olisin halunnut päästä heti pehmittämään niitä järkyttävän kovia pohjia :D Voi tulla viimeisen kerran "esityksestä" vähän rankkaa...
Perjantaina raahauduin uimaan. Kannatti, koska se oli kuitenkin ihan kivaa. Märkkärillä vaihteeksi, että ei pääse unohtumaan. Jotenkin tuntuu nykyään, että uin mieluummin ilman. Hämmentävää... En ikinä uskonut pääseväni tähän pisteeseen uimataidoissani. Huomasin myös, että, kun jalat kelluvat puku päällä, niin unohdan vähän niin kuin keskivartaloni. Banaani fiilis herätti ajattelemaan tätä asiaa altaassa. Keräsin keskivartaloni taas nippuun, niin sujui untikin paremmin...
Lauantaina oli vauhdikas päivä ja tuli ostettua uudet pyöräilylasit Varuste.netin Oakley päiviltä. Oakley Jaw Breakerit. Niin kuin ihan oikeasti pyöräilyyn tarkoitetut arskat. Olen vaan törmännyt tässä ulkona polkiessani sellaiseen, että nyt silmäleikkauksen jälkeen silmät kuivuvat ihan eksponentiaalisen pahasti. Asiaan varmaan vaikuttaa se, että ennen kuivuivat vain piilarit, nyt kuivuu oikeasti silmät. Varsinkin sivutuuli, jota on tuntunut riittävän nyt, pääsee ikävästi kypärän visiirin alle ja pitkällä lenkillä ei meinaa silmäluomet enää liikkua loppumatkasta. Toinen mitä sieltä tarttui matkaan oli ihana uusi huppari.
Sitten kiiruhdettiin Hesen kautta ruokakauppaan, että ehdittiin seitsemäksi Lahteen. Siellä kävin tsekkaamassa kisareitin ja kirjoitan siitä ihan oman juttunsa oli se niin huikea! Reitti oli ihan älyttömän kaunis. Melkein tekisi jo mieli lähteä koittamaan sitä, mutta pitää nyt malttaa vuosi vielä. Perusmatkalla, kun ei pääse ajelemaan pyörällä sitä kauneinta osuutta. Onneksi juoksu on ihan yhtä hieno. Mutta siitä sitten kuvia ym omassa jutussaan, ettei mene jaaritteluksi tämä yksi :D
Meni vähän Lahden retki myöhään ja pääsin vasta kolmelta nukkumaan. Alkaa olemaan vanhalle jo liian myöhä, kun tämä päivä on mennyt ihan sumussa. Juoksemassa kävin vähän ja uimassa taas. Hyvin kulki molemmat. Hyvillä mielin taas uuteen viikkoon, joka on kevennetty suunnitellusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti