Vähän jotain muutakin

Nyt, kun nälkäkuuriin alkaa vähitellen elimistö tottumaan, niin makuhermot alkavat kaipaamaan vaihtelua. Olen niin huono keksimään mitään vaihtelua, mutta onneksi on hienoja mausteseoksia. Olemus ohenee hitaasti, mutta varmasti ja toivon sen helpottavan juoksussa aiheutuvia säärikipuja. Jotka varmasti kruunautuvat huomenna siinä 10 km testijuoksussa.

Tästä päästäänkin sopivasti keskiviikkoon, kun kävin taas kentällä juoksemassa vetoja 7x400 m 2 min palautuksella. Uhhuh oli aika kovia. Huomasin myös lähtiessä kyltin missä luki, että kenttä on vain 350 m. No ei se haittaa. 50 m sinne tänne :D ihan tarpeeksi se minulle oli. Sain teräsmiehen houkuteltua mukaan koiran kanssa ja hän otti jopa pari kuvaa, joissa näytän tietenkin tottakai omasta mielestäni aivan perunasäkiltä, vaikka hän sanoi, että juoksussani on jotain Kiurun tyylistä. Kelloa ainakin vilkuilen ihan samalla tavalla :D No hyvä lohdutus yritys ainakin.

Hölmö koira oli kentän laidalla joka kerta ihan innoissaan, kun tulin ja vinkui perään, kun menin. Ihme tonttu, kun se näki kuitenkin koko ajan missä menen :D

Torstaina kävin sitä rantalentistä hutkimassa, vaikka laji on ollut aina yksi inhokeistani sen takia, kun siinä vaan sattuu ja pahimmassa tapauksessa tulee pallosta. Bravuurikseni nousi pallon nyrkitys. Toinen, joka tuli vähän refleksinä, kun pallo tuli kohti oli potku :D jotain siitä vähästä jalkapallon pelaamisesta jäänyt takaraivoon. Aloittaminen oli ihan jees, mutta oikea käsi oli niin kipeä sen jälkeen. Sääret kävivät hiekassa tarpomisesta puolentoistatunnin aikana niin kipeiksi, että en meinannut päästä enää pois kentältä. Teräsmies häpesi silmät päästään, kun en ollutkaan mikään maailman luokan lentopalloilija :D hahhah viimeksi yläasteella lajia tainnut harjoittaa. Ehkä voin mennä kuitenkin uudestaankin oli sen verran hauskaa ja joitain ihan muuta mihin on tottunut.

Perjantaina oli hartiat ja yläkroppa vähän jäykän oloiset pallon hutkimisesta, mutta silti piti mennä päivällä uimaan, kun oli hieronta iltapäivällä. Oh god olin jo aivan unohtanut millaista on käydä uimassa normiaikaan... Menin ensin nopeiden radalla, kun se oli tyhjä, mutta sinnekin lykkäs niin kaiken näköstä käsipohjan uijaa, että vaihdoin sitten viereiselle tyhjälle radalle. Siihen tuli sitten hetken päästä mimmi nopeiden radalta, kun ei pystynyt uimaan siellä. Uitiin siinä sitten ihan tyytyväisenä, kunnes joku mummo päätti pyyhkäistä siihen sekaan uimaan rintaa, kun ei mahtunut ilmeisesti toisen kanssa siihen ensimmäiselle. Onneksi tajusi mennä sinne, kun oltiin molemmat uitu kerran ohi, mutta yritti uudestaan vähän ajan päästä. Voi ihmiset... Järjen käyttö on sallittua. Onneksi sain uitua uintini melko kivuttomasti.

Eilen piti lähteä pyöräilemään, mutta katseltuani koko päivän on/off säätä ja tuulta, päätin kääntyä vielä wattbiken puoleen. Siinä sitten aloitellessa en löytänyt sykevyötäni mistään! Sitten muistin kuinka se taisi jäädä uimahallin suihkun lokeroon... Toivottavasti se on vielä löytötavaroissa, jos tänään menisi sen hakemaan. Onneksi on Sigma niin ei ole niin houkutteleva kapula kuin voisi Polarin tai Suunnon kuvitella olevan. Ihan vaan sillä, kun unohtunut suihkusaippuakin on kelvannut jollekin. No ei hätä ollut sen näköinen, kun on tuolla jemmassa pari vanhaa Suunnon vyötä. Patteri vaan mokkulaan ja sain sykkeet jopa wattbiken näytölle. Toimi aivan loistavasti. Se mikä Suunnon vyössä oli huonoa, että siihen ei oltu merkattu mihinkään mikä patteri siihen käy. Sigmassa on kellossa ja vyössä molemmissa mikä patteri niihin menee.

Tänään olisi vielä vetoja pyörällä tälle viikolle. Taidan tehdä nekin vielä wattbikella, kun se on vielä pari viikkoa minulla. Päätin luopua siitä ainakin kesäksi, koska ei sillä vaan tule ajettua niin paljoa kuitenkaan, kun pääsee ulos kirmaamaan. Sitten vaan huomista testijuoksua kauhulla odottamaan ja kylmägeeliä ym. sääriin.