Hidasta palautumista

Palauttava viikko on melkein lopuillaan. Jotenkin on vaan tuntunut, että en ole palautunut kuitenkaan ihan yhtä hyvin ja nopeasti kuin aikaisemmin. Tiistaina Omegawave antoin hävyttömän alhaiset lukemat ja kokonaisarvosana oli 6, leposyke 75 ja ajattelin lukemien perusteella, että jäänköhän henkiin... Ihmettelin moista, koska maanantai oli ihan lepopäivä eli en tehnyt mitään sykettä nostavaa. Tiistaille olin suunnitellut tunnin kevyen pyöräilyn, mutta siirsin sen keskiviikolla ja torstaille juoksemisen ja pidin vain lihaskunnon ja venyttelyn.

Venyttelyssä vaihdan ohjelmaa neljän viikon välein, jotta ei tule tylsää ja nyt olen perehtynyt vähän pakostakin mm. venyttelyn fysiologiaan. Haluan saada itselleni ja muille parhaan mahdollisen hyödyn. Olin saanut myös toivomuksen dynaamisesta venyttelystä. Etsin vähän interwebsistä tietoa moisesta ja törmäsin muutamiin videoihin. Katsoin niitä, otin opikseni ja nyt tehdään sellaista seuraavat kerrat. Mietin aluksi voiko tällaisesta "heilumisesta" olla mitään hyötyä, mutta huomasin itse ainakin oloni melko vetreäksi sen jälkeen. 

Torstaina oli toinen Fustra ja se oli kyllä niin hyvä taas. Se pitäisi saada mielestäni perusterveydenhuoltoon, koska se auttaa niin paljon. Minulle on kuulemma kehittymässä lajille tyypillinen ryhti eli yläselkä köyristyy ja taitaa johtua paljosta pyörällä hinkuttamisesta. No se selittää jatkuvat yläselän kivut ja kipuilevat pitkät selkälihakset. Siinä sitä sitten korjattiin koko hikinen tunti ja kyllä auttoi. Perjantaina aamulla havahduin taas köyryyni ja kun oikasin kuului hyvä rutina. Koko päivän koitin keskittyä pitämään ryhdin ja kyllä se vaan taitaa niin olla et vika on ollut siinä, että lapapito ollut vähän hukassa. Fustran lisäksi kävin myös vähän juoksemassa vetoja. Oli kyllä jännä sää. Pakkasta - 10 mutta silti usvaa. Sellaiseen hattaraan oli ikävä juosta, kun otti kosteus kasvoihin ja jäätyi sitten seuraavassa hetkessä.

Epämääräinen kuva usvahattaroista torstaina

Eilen kävin salilla duunikaverin kyykytettävänä taas. Mahistavaa kuinka hutera tuo oikea jalka on. About kolme kyykkyä, sitten siitä loppui poweri ja en päässyt enää ylös. Sitten oli maastavetoja tangolla ja käsipainoilla suorin jaloin ja vähän prässiä vielä päälle. Illalla piti jaksaa vielä uida.

Uimaan lähtö oli melko tahmeaa. Väsytti aika paljon, vaikka nuikuin tunnin päikkärit. Vesi tuntui kamalan kylmältä altaassa, mutta hyvä että menin. Uinti sujui suorastaan käsittämättömän hyvin ja sain vihdoin ja viimein uitua tunnissa sen 2 km. Ehkä se uusi uimapuku ja lasit auttoivat asiassa ;) Nyt on nimittäis Speedon Fastskinit. Ihan älyttömän siistit. Ei minkään laista vastusta vedestä, ei huurru tai vuoda ja näkeekin hyvin. Ihan kesää ja kisoja ajatellen loistavat lasit.

Tänään oli sitten takareidet vähän kireän oloiset. Aamupalan ja hetken slöijäämisen jälkeen aloitin tunnin polkemisen ja puolen juoksun. Molemmissa oli vähän kovemmilla sykkeillä menoa, mutta en usko, että oli pahasta. Tämän päivän arvosana Omegalla oli 9 niin uskalsin lähteä puristamaan moista, vaikka leposyke oli edellen 67. Ihme juttu. 

Pahin urakka taisi kuitenkin olla shoppailu. Piti etsiä uusi mekko ystävän valmistujais juhliin, kun vanhat eivät mene enää haitarin kohdalta kunnolla päälle. Löysinkin ihanan Stokkalta, kun olin vain sovittanut jonkun kymmenen erilaista ensin. Kauheeta hommaa. Ruokakaupassa alkoivat jalat ilmoittelemaan hienoisestä väsymyksestään särkemällä aika ruhtinaallisesti. Irsvistellen sitten kerättiin ruuat ja äkkiä kotiin. Huomenna kevyt 75 min polkaisu ja sitten alkaa taas raataminen. Edelleen hirvittää.