sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Särkevä pää

Päätäni on siis vaivannut migreeni jo jonkun aikaa jatkuvasti, melkein joka päivä. Yhdentoista päivän aikana meni seitsemän migreenilääkettä ja eilen se sitten iski täydellä teholla viimein. Se ei siis ollut enää migreeni vaan siitä kuoriutu täysikasvuinen horton. Yritä siinä nyt sitten ostaa joululahjoja, kun meinaa mennä taju välillä... No sitkeydellä siitäkin selvittiin, mutta päivystykseen se sitten vei lopulta.

Happea
Hoitona tähän minulla toimii happi, diapam ja piikillä voltarenia ja lihasrelaksanttia. Sen jälkeen oli aika rento ja hyvä olo. Jo yksistään hapesta tulee jo helpottunut olo, mutta yleensä kipu vetää hermot niin kireälle, että tarvitsen koko setin, että pystyn rentoutumaan ja rauhoittumaan. Olin purrut hampaitakin yhteen huomaamattani jo niin kauan, että leuat olivat kipeät. 

No tällä selittyi jatkuva väsymys ja heikko olo. Ollut vähän vaikeuksia selviytyä ihan normaaleista päivittäisistä asioita ja olen ollut melko pahalla tuulellakin koko ajan. Vaikka on väsyttänyt en ole nukkunut kuitenkaan kauhean hyvin. Todella paha kierre. Estolääkityksenä olisi betasapaajat ja melatoniini. Betasalpaajat on vaan urheilevalle ihmiselle vähän ikäviä. Sitten kun iskee rajottimen päälle niin sitten ei vaan sykkeet enää nouse. Kai se on vaan pakko käydä uusimassa resepti ja nappailla niitä tässä kevään mittaan aina kun vain suinkin voi. 

Vuoteen ei ole tarvinnut käydä hakemassa happihoitoa, koska kevään söin säännöllisen epäsäännöllisesti betasalpaajia. Nämä rajut valoisuuden muutokset syksyisin ja keävisin tuntuvat lisäävän tätä ongelmaa ja pimeys, koska kesällä ei ollut edes migreeniä kovin useasti.

Olen koittanut tehdä treenini kaikesta huolimatta vaikka onkin ollut vähän voimaton olo. Tiistaina venyttely meni ihan toisella kädellä ja uiminen oli raskasta. Keskiviikkona tanssiessakin tuntui, että syke vaan nousi mutta ei sitten mikään muu. Torstain ja perjantai kaikki lihakset olivat niin kipeinä, että luulin tulevani kipeäksi. No tulinkin, mutta en ihan niin kuin ajattelin... Tänään olin suunnitellut meneväni polkemaan wattipyörää, mutta taitaa jäädä huomiselle. On vielä niin väsynyt olo. Tulihan sitä siivottua taas tänään, että eiköhän siinä ollut tarpeeksi rehkimistä yhdelle tällaiselle päivälle.

Jouluksi sitten kotiin eli mennään käymään molempien vanhemmilla. Viikon päästä alkaa taas oikea treenaaminen. Ensimmäiselle viikolle olisi 7h treeniä luvassa ja siitä ne tunnin vaan lisääntyy. Laiska Late saa kyytiä :D

Mutta nyt ei muuta kuin

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti