maanantai 20. toukokuuta 2013

Hylje

Kyseinen eläin tuli ensimmäisenä mieleen kun näin kuvan. Ei siis mitenkään liity uintitaitoon vaan tähän ulkoiseen olemukseen. Pukua piti kiskoa vielä ylöspäin ensimmäisen kierroksen jälkeen, koska en saanut sitä hilattua tarpeeksi ylös. Sen jälkeen se kyllä istui kuin toinen iho.

Kävin siis kokeilemassa lauantaina järvessä märkäpuvun kanssa uimista. Vesi oli pohjassa jäätävän kylmää, mutta pinnan tuntumassa ihan ok. Ainakin näin kylmän aralle ihmiselle kuin minulle. Puku oli aivan super duper siisti. Uiminen sai aivan uuden ulottuvuuden, kun kellui kuin... pallo? No siltä se ainakin selällään tuntui. 

Alkuun järvessä uiminen oli vähän järkyttävään, koska yllättäen sitä ei näekään siellä juuri mitään. Sitten kun vielä joku ällöttävä kasvi kelluu vastaan. Vilkas mielikuvituksenikin yritti alkaa jo vilistämään, että mitähän kaikkea talven jälkeen sieltä voikaan kellua vastaan... Pyyhin kyllä kaikki kauhukuvitelmat nopeasti mielestäni. Ja kun ei näe mitään tuntui ettei liiku mihinkään. Nähnyt kyllä muutenkaan kun lasit olivat aivan umpi huurussa. Taitaa olla aika ostaa uudet...

Väsymys kyllä tuntui yläkropassa ja kai se oli se pukuun tottumattomuuskin mikä sai kädet väsymään aika nopeasti. Sitten oli vielä se, että iski jonkinlainen ahdistus. En saanut hengitettyä kunnolla. Kun nousin lopuksi pois vedestä ja otin puvun pois ja jos joku olisi kysynyt miltä nyt tuntuu niin olisin vastannut liiskatulta. Aivan kun olisi keuhkoja puristettu kasaan. Syke ei kuitenkaan ollut koko aikana kova, mutta silti puuskutin, koska tuntui etten saanut kunnolla happea.

Järvimörkö paahtaa meneen.

Sunnuntaina eli eilen oli ihana sää sateella pelottelusta huolimatta. Leikkasin nurmikon ja meinasin hukkua hikeeni. Sitten kävin kokeilemassa uutta upeaa pyörääni. Käytiin jäätelöllä... Noh pari kilometriä tuli ajettua ja kyl se on aika uskomattoman siisti vekotin. Moottoripyörä ajelullakin käytiin, tällähetkellä täytyy vain tyytyä satunnaiseen tarakkaharakan paikkaan. Täydellisyyttä hipova päivä kaiken kaikkiaan.

Jos huomenna uskaltautuisi lenkille sillä uudella konkelilla. Ne klossit tässä vähän hirvittää, koska kun kokeilin niitä ajattelin että nilkka katkeaa ennen kun kenkä irtoaa. Kyllä ne varmaan siitä käytössä löystyy...

3 kommenttia:

  1. Löysää vähän niitä klosseja, polkimissä on varmaan jossain sellainen pikkuinen ruuvi, josta niiden kireyttä voi säätää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teräsmieheni ilmoitti että pitää vaan tottua, koska ne ovat jo niin löysällä kun ne saa. Nyt se kostaa, kun pidin ne toiset niin löysällä...

      Poista
  2. Hei! Olen lähettnyt sunulle haasteen.
    Se löytyy blogistani http://juoksukenka.blogspot.fi/2013/05/haaste.html
    Haasteen tarkoituksena on löytää uusia blogeja ja antaa huomiota niille, joilla on alle 200 lukijaa.
    ...no, tuota lukijamäärää on vaikea arvioida, koska haasteessa ei kerrota, mistä aikajaksosta on kyse, mutta
    lieneekö tuo niin tarkkaa? – ei varmaan!
    Vaikeinta oli löytää 11 haastettavaa blogia.

    Pahoittelen jos tämä tulee sinulle, joka on haastettu jo aiemmin!

    VastaaPoista