Torstain uinnista jäi hyvä mieli, piti kirjoitta asiasta jo perjantaina, mutta oli niin väsynyt, että se vähän jäi. Peukalo kainaloon oli se avaintekijä millä sain oikean liikeradan ylävartalooni. Kuulostaa hämärältä, mutta se toimii.
En tiedä pitäisikö hankkia korvatulpat, koska säikyn kamalasti sitä, kun menee vettä korviin. Traumoja lapsuudesta, kun äitini oli aina raivottamassa "EI SAA MENNÄ VETTÄ KORVIIN! Ne tulehtuu vielä!" Se oli silloin ehkä totta, koska sairastin paljon korvatuleheduksia, mutta ei taida olla aivan niin vaarallista enää. Pitäisi nyt vaan oppia siitä pois, koska nostan päätäni uidessa niin paljon, että se pilaa asennon. Vaatii hirveitä ponnistuksia, että en välitä vedestä korvissani.
Polvi muistutti taas itsestään... Olen hetken ihmetellyt miksi vietän oikealle uidessani. Olin alkanut epäilemään taas oikeaa jalkaa ja se paljastuikin ilmiselväksi syylliseksi yhdessä potkuharjoituksessa. Olimme altaan syvässä päässä ja potkimme "seisaaltaan". Siinä vasta havaitsin millainen ruikuli oikea jalka on verrattuna vasempaan. Pitää varmaan alkaa kehittelemään uudenlaista salitreeniä, jotta saan sen surkastuneen lihaksen normaalille tasolle.
Eilen spinnissä poljettiin sitten puoli tuntia ilman satulaa. Myönnän, en uskaltanut ottaa satulaa itse pois jalan takia, mutta laskin sen ihan alas. Oli se aika raskas treeni. Jaloissa tuntunut tänään vähän, mutta enemmänkin ihan puhtaana väsymyksenä näyttäisi ilmenevän. Noh tänään on voinut sitten vaan siivota ja ottaa rennosti ihan hyvällä omallatunnolla.
Huomenna ei ole spinniä hiihtoloman takia, niin pitää varmaan käydä juoksemassa pitkästä aikaa. Iltaisin en viitsi lähteä hiihtämään pimeään. En halua tehdä siitä yhtään sen epämiellytävämpää kuin se on.
Nyt jos vähän nukkuisi, että jaksaa töissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti