Velttoa menoa

Jälleen on yksi kaunis syksyinen viikko vierähtänyt. Tällä viikolla on päivätkin viilenneet auringosta huolimatta huomattavasti. Onhan se jo ensi viikolla syyspäiväntasaus ja pimeys alkaa. On se juu ilmoja pidellyt ja silleen. Selvää edistymistä kuitenkin paranemisessa.

Maanantaina oli neljäs naprapaattikäsittely LPG lisällä. Maijulla oli uusi hierontapöytä ja sillä saatiin yläkroppaa liikuteltua puolelta toiselle, kun makasin mahallani siinä. Ensimmäisen kerran löytyi kipua liikuttelemalla, kun taittoi vasemmalle. Olen tainnut olla kaatuessa vähän kippurassa sinne päin ja kiertänyt niin naksahtanut jotain vähän hankalasti. Käsittely helpotti todella paljon edellisen päivän uinnin aiheuttamaa jumitusta ja henki kulki taas.

Kävin vielä kaverin kanssa kuuden kilometrin iltakävelyllä vaellusreitillä. Varmaan oli sekin ihan hyvä ratkaisu sen availun päälle, niin pysyikin selkä kunnossa. Olisin muuten kutenkin lysähtänyt vaan nojatuoliin... Joskus sitä vaan tarvitsee jonkun, joka laittaa liikkeelle.

Tiistaille sovittiin sitten pyöräily siinä kävellessä. Lähdettiin ajelemaan edellisellä viikolla heittämääni lenkkiä päinvastaiseen suuntaan. Ai ai, kun oli taas niin kaunis ilta.

Kaunista, vaikka kuva onkin ihan kallellaan

Keskiviikolle jäi vielä niin paljon intoa, että kävin juoksemassa. Edellisen päivän teemalla sama lenkki toiseen suuntaan. Ei se juoksu ollut mitään vauhdin huumaa vieläkään, mutta ei jalat sentään kuolleet tällä kertaa. Pohdin siinä samalla kuumeisesti, että kumman lenkin menisin Laajasalojuoksussa 25.9., kun vaihtoehtoina on 7 km ja 15 km. 7 km on aika lyhyt, mutta kunto on tällä hetkellä mikä on. 15 km olisi taas sitten ihan kiva sekin, mutta saatan kuolla matkalle. Ehkä pelaan varman päälle ja tyydyn seiskaan. Mutta... Äh...

Kuvassa ei valitettavasti näy kuinka paljon öttiäisiä oli ilmassa ja vastavalossa näkyi hienosti

Torstai, perjantai ja lauantai meni sitten jonnekin. Piti tehdä sitä sun tätä, mutta löysin Netflixistä animea ja jäi sitten tuijottamaan sitä. Perjantaina kävin silmälääkärillä, kun oikea silmä on ollut vähän omituisen tuntuinen ja sumea. Ei onneksi näkynyt mitään vikaa ja sainkin silmätippoja kuivumiseen. Toivon tosiaan, että se oli siinä.

Laajentavat silmätipat on aina yhtä kivat. Mitään en nähnyt reiluun tuntiin lähelle ja piti istua toimistollakin aurinkolasit päässä, kun häikäisi niin pahasti

Lauantaina tein kyllä hyvän löydön Jumbon Prismasta. Olen vaikka kuinka kauan haaveillut tuulentinta sisäpyöräilyä viilentämään, mutta en ole halunnut ropelivehjettä. Kallis maku kun on, niin jäänyt hankkimatta. Mutta nyt oli puoleen hintaan sellainen Dysonin tuuletin. Se lähti matkaan samantien. Nyt on pyöräilyt sisällä paljon inhimillisempiä jatkossa.

Siinä se nyt on ja hyvin tuulee

Sunnuntaina siivottiin tietysti ja ennen uintia venyttelin dynaamiset ja huomasi, että ei ole vieläkään ihan kunnossa, kun nosti sykkeen niin vähästä. Vähän hirvitti millainen murhenäytelmä uinnista tulee taas, mutta pääsin yllättymään jo alkuverrassa, kun kädet tuntuivatkin melko normaaleilta. Uinti suorastaan kulki. Oli harvinaisen ihanaa uida altaassa, kun ilta-aurinkokin paistoi vielä sinne. Kyllä se hymy alkoi kuitenkin hyytymään loppua kohden, niin kuin kädetkin. Oli sen verran tehokasta settiä taas valkulla ohjelmassa. Kivaa oli kuitenkin ja nyt ei ole niin karsea olo kuin viikko sitten, että ehkä tämä tästä :)

Sama löysä setti varmaan tulee jatkumaan, että koittakaa kestää näitä tasapaksuja stooreja siitä kuinka on taas velttoiltu :D