Henki kulkee, kaikki kulkee

Nyt oli hyvä viikko ja treenit kulki. Sain puserrettua kaikki, mitä ohjelmassa oli ilman isompia ongelmia, vaikka alkoihan se painaa sunnuntaita kohti. Vähän kyllä arveluttaa miten tulen selviämään alati kasvavista määristä, kun nyt jo meinaa ottaa koville. Eikä ole vielä edes yli kymmentä tuntia viikossa. No ensiviikolla on... Ehkä pelästyn vaan vielä niin herkästi.

Piti tosiaan alkaa palautumaan joulun mässäilyistä ja koitin aloittaa kevyesti. Menin maanantai iltana uimaan toivoen, että altaaseen mahtuu Rajamäellä. Hyvin mahtui ja uin 2,3 km vähän vajaassa tunnissa. Alkuun oli kyllä niin pallo olo ja tuntui kuin olisin hukannut uintitaitoni :D Hyvin tankattu... Selkä jatkoi ikävästi kiukkuiluaan, eikä varmasti ollut autossa istuminen ainakaan parantanut asiaa. Meinasi tulla jännityspäänsärkykin lopuksi. Pääsin siitä onneksi eroon jo uidessa, mutta jäi ärsyttämään.

Tiistaina oli vuorossa hieronta ja pähkäilin jalkojen ja selän välillä. Jalat olivat kuitenkin ihan ok tuntuiset, vaikka aina ne jumissa onkin. Selkä oli vaan vaivannut jo niin kauan, kuukauden, ja aiheutti huomattavasti enemmän ongelmia. Tuntui siis siltä kuin olisi tyyliin liian kireä sykevyö koko ajan. Haittasi hengittämistä, liikkumista ja kipuili. Päädyin siihen. Oli hyvä valinta, koska kotiin ajaessa huomasin, että eipä ole hengittäminen hetkeen tuntunut niin hyvältä ja sain vedettyä keuhkoihin kunnolla ilmaa.

Keskiviikona, viikon toisella uinnilla, eron edelliseen huomasi välittömästi. Oli pitkästä aikaa taas kiva uida. Vedot sujui, kaikki sujui. Uin peräti 2,5 km. Aloin siinä uidessa miettimään myös, että mitkähän kengät sitä hankkisi tilalle...

Uudenvuoden vieton aloitin torstaina karmealla migreenillä. Ilmeisesti selän aukaisu generoi mokoman. Raivostuttavan herkät hermot. Jumissa, tulee migreeni. Lihakset toimii, tulee migreeni. Nukun liikaa, tulee migreeni jne. Sen voi saada melkein mistä vaan, jos se päättää tulla... Otin lääkkeen, kipuilin hetken, kun sekin sattuu, kun alkaa vaikuttamaan, jos on ehtinyt pahaksi ja nyt oli. Olin ilmeisesti ollut vaan niin väsynyt, että en herännyt keskellä yötä ottamaan lääkettä, mutta olin kuitenkin nukkunut todella huonosti ja pyörinyt paljon. Neljä tuntia meni ihan taju kankaalla ja heräsin sitten yhdeltätoista. 

Muutaman tunnin itseni keräilyn jälkeen päätin ryhdistäytyä ja polkaista päivän treenin. Se oli 100 min pyörää. Meni aika nopeasti ja helposti. Sen jälkeen pääsi varsinaiseen "juhlintaan". Tarkoitti jotain niinkin yksinkertaista kuin nakkipiiloja, itsetehtyä perunasalaattia, juustoja, hilloa, salamia, keksejä, yksi kaveri meidän lisäksi ja pari pulloa juotavaa. Vuosi vaihtui aika samaan tapaan kuin ennekin. Ei mitään erikoista ja taidan olla se sama urpo kuin ennenkin :D

Uudenvuoden eväitä

Nyt on ollut harvinaista herkkua juoksun kanssa, kun pääsee valoisan aikaan juoksemaan. Kirmasinkin perjantaina 85 min treenin iloisena siitä, mutta ihan jäässä. Oli todella kylmät 12 km. Alku aina hankalaa pukeutumisen suhteen... En ole myöskään ihan kamalan innoissani lumesta... Mietin siinä juostessani taas kenkiä ja sitä, että en ole vieläkään saanut hankittua niitä nastakenkiäkään.

Aamulla löytyin jonkun raketin jämiä takapihalta. Onneksi ei ollut koira istumassa sen vakiotähystyspaikalla, kun tuo jysähti taivaalta tuohon. Siihen on syynsä miksi ei pitäisi ampua takapihalla keskella asuinaluetta...

Lauantaina päätin lähteä shoppailemaan sitten niitä kenkiä. Sarvan nastalenkkarit ovat houkuttaneet jo jonkin aikaa ja halusin päästä sovittamaan niitä. Suuntasin siis 4runnerssille. Kenkiä oli, ei vaan ollut oikeaa kokoa... Mutta, hetken siinä masennellessani ja kokeillessani kaikkea muuta huomasin, että syksyllä tyrmäämäni Hokan Huakat olivatkin hyvät puolinumeroa isompana. Näemmä kapean tuntuinen malli on parempi vähän isompana. Ne lähti sitten sieltä matkaan, mutta ei vieläkään nastakenkiä. Fail :D

XXL piti käydä myöskin tsekkaamassa, kun oli ihan vieressä. Sieltä tarttui mukaan pari juomapulloa, koska niissä oli sellainen systeemi, joista pystyy vain imaisemaan, ilman että auot sitä. Tacxin. Hekilökohtaisesti vihaan niitä pulloja joissa se suukappale pitää vetää ylös, mutta suurin osa on niitä. Ja poistokasasta Scottin T2 pro triathlon juoksukengät, koska 20€ ja näyttivät hilpeiltä. Ne olivat yllättävän mukavat ja samanlainen kiristyssysteemi kantapäässä kuin pyöräilykengissäni. Pitää kokeilla kesällä jossain lyhyemmässä kisassa ;)

Pizzapaloja mutustaessa Kluuvin alakerrassa huomasin, että Sarvan kenkiä on myös Intersportissa ja minulla synttärilahjakortti sinne. Se oli sitten seuraava kohde ja ihan lähellä. Kengät olivat aika erilaisen tuntuiset siihen nähden mihin on tottunut. Vähän arvelutti. Melko kapean oloisetkin, mutta hyvin istuvat. Ehkä vähän kovat. Päätin ottaa riskin, koska Icebugit eivät yksikertaisesti sovi jalkaani ja Salomoneissa liian iso droppi, että pystyisin niillä juoksemaan oikeasti, joten nyt tai ei koskaan. Huaah mikä kulutuskrapula iski kolmien kenkien jälkeen. Se oli sitten vaan äkkiä ruokakaupan kautta kotiin kärsimään siitä ja polkemaan päivän treeniä vielä.

Hokat, Sarvat ja Scottit, pohjalliset heivattu kaikista, koska käytän niitä Footbalanceja

Treeni oli sitten 160 min. Mietin vähän, että olenko ihan tärähtänyt, kun vielä melkein yöllä alan polkemaan mokomaa. Poljin sitten ja hyvin meni. Muutama geeli tuli imaistua, kun en ollut syönyt kunnolla ja en halunnut kuolla ihan täysin. Ihan hyvä ratkaisu. Tuli unikin aika nopeasti pari tuntia sen jälkeen, mutta maha päätti sitten heittäytyä hankalaksi ja eli ihan omaa elämäänsä koko yön... Taisi loput joulusta lähteä :D En siis nukkunut ihan kamalan hyvin loppujen lopuksi sen takia taaskaan. 

Animea katsellessa aika kuluu...

Aamulla oli melko krapulainen olo. En siis yllätys yllätys ollut syönyt tarpeeksi ja oli sen takia vähän heikkoa. Hirvitti lähteä taas juoksemaan, mutta se on mentävä, kun itse olen ohjelmaan niin kirjoittanut :D 100 min tuulessa ja tuiskussa, mutta oli sentään uudet kengät houkuttimena. Tällä kertaa vedin teknisen kerraston päälle vielä lämpökerraston ja teknisen teepaidan ja tietysti se hiihtopuku. Ei ollut ihan niin kylmä, vaikka loppumatkasta meinasi sormet jäätyä. 

Juoksu oli mielestäni todella onnistunut, olosuhteet huomioon ottaen. -9 pakkasta, lunta tuiskutti koko ajan lisää, mutta juoksin 12,7 km kevyesti peekoolla. Kengät yllättivät positiivisesti, pieni kovuus on ehkä etu, kun juoksee lumessa ja vihdoinkin omistan peekoo kengät, joilla pystyn juoksemaan rauhassa ilman, että alkaa sattumaan mihinkään. Kengät ovat vielä sopivan painavat, että tulee mentyä rauhassa, enkä intoudu spurttailemaan niin helposti, mikä on taas itselleni kevyillä kengillä juostessa ominaista :D Vihdoinkin on siis tehty vaimennettuja kenkiä pienellä dropilla. Kiitos siitä! Yksi onnellinen käyttäjä täällä säteilee.

Talvijuoksut on siis turvattu, mutta lupasin itselleni, että jos on yli -10 en mene ulos vaan matolle, vaikka onkin tylsää kuin mikä. En vaan halua kiduttaa itseäni, kun kärsin tuosta kylmästä muutenkin niin paljon. Nastoista vielä sen verran, että nyt kun ensimmäistä kertaa juoksin sellaisilla, niin asvaltille osuessani tuli sellainen olo, että näillä saa kyllä varmasti jalat solmuun, jos varomattomasti menee, kun nappaa sen verran hyvin kiinni...

Toisaalta seuraavalle juoksulle näyttäisi osuvan sen verran rapsakka pakkanen, että pitää mennä matolle. Ehkä ei nyt niin hirveästi masenna vielä, kun pääsee kokeilemaan Hokia :D