maanantai 22. kesäkuuta 2015

Viikko kymmenen

Vähän oli väsynyt viikko. Töissä kauhea härdelli, kun jengiä lomalla niin paljon, niin sekin väsyttää. Viikolla piti olla kymmenen tuntia treeniä, mutta sain hädin tuskin seitsemän tuntia kasaan. No en ole juurikaan huolissani, kun ei nyt pidä mennä itseään viimehetken panikoimisella rikkomaan.

Kaksi viikkoa siihen puolikaaseen. Olen alkanut hermoilemaan energioiden ja vaikka minkä pikku juttujen kanssa. Eniten huolestuttaa se, jos rengas puhkeaa, että mitä hittoa teen, kun en uskalla noihin hiilikuituisiin alkaa vaihtamaan, kun pelkään rikkovani ne. Kerran on vaan mennyt muutenkaan rengas rikki ja sekin kaksi vuotta sitten...

Viikolla tuli uitua vaan kerran ja sekin olin hyytävän kylmässä Kuusijärvessä. Vesi oli 14 asteista. Vähän jäähtynyt... Uitiin kaverin kanssa kierros ja hän meinasi, että toinen vielä. Itse aloin olemaan niin jäässä ja kun katsoin kelloa, että reilu 18 min oli mennyt sanoin, että ei uida. Uitiin vielä 200 m ja aloin kangistumaan pahasti. Vedestä noustessa naama oli niin jäässä, että en pystynyt puhumaan kunnolla. Kaveri olikin, että hyvä kun sanoit. Hän ei itse tajunnut miten kylmä oli.

Keskiviikkona heitin parintunnin pyörälenkin, torstaina huilasin ja perjantaina juoksin vaihteeksi reilun tunnin. Juoksun jälkeen meni jalat ihan jumiin. Siis niin kuin aivan totaalisesti. Lauantaina oli sitten persekin kipeä. Vähän erikoista, kun ei ole ennen juoksusta tullut. Ehkä alan tekemään sen oikein :D

Hyvinkään jälkeen ihanaa uutta asvalttia vanhalla tiellä

Kävin pyörittelemässä palauttavan tunnin lenkin kuitenkin, mutta tuntui ettei siitä ollut mitään apua, mutta kivaa oli. Ilma tuoksui sateen jäljitä ja linnut lauloivat. Ei valittamista säässä ainakaan :)

Sunnuntaina olisi ollut ohjelmassa 3h40min yhdistelmä. Se meni vähän juhannusajelun takia persiilleen, mutta en olisi kyllä tainnut jaksaakaan. Ajelun suuntana taas oli Alastaro ja Ratareisi, missä käytiin katsomassa, kun jengi ajoin maaliin. Saatiin hihitellä mm. Lassen tomaatin kaltaisille silmille. Mestoilla oli paljon tuttuja, myös Jaanaba ja härre ja ihanat koirat Mortti ja Tärppä :)

Ratareidessä

Rahkis ja palkintojenjako

Kovimman kierrosajan ajanut saamassa mainintaansa,
oikealla puolellaan eniten kierroksia ajanut ja vasemmalla toiseksi eniten

Sitkein nainen mainittavana

Ja sitten on Karvamoottori ja punaiset silmät, eivät vaan näy kuvassa kunnolla

Sen ~350 km moottoripyöräilyn jälkeen oli alakroppa niin kipeä, että ahdisti lähteä pyöräilemäänkään. Päätin kuitenkin mennä ja ajoin kaksi tuntia aika hyvää vauhtia. Jalat oli ihan tukossa ja tuntui paskalta, mutta se taisi kuitenkin avata jalkoja näin jälkeenpäin ajatellen. Juoksun ja uinnin jätin toiselle päivälle...

Nyt kevennellään pari viikkoa ja koitan selvitä töissäkin lomaan, vaikka rankalta se tuntuu...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti