Viime viikolla triathlonhaasteen 1.5 tason ohjelmassa oli 13.5 h treeniä. Se alkoi näpsästi 1½ h pyöräilyllä ja 20 min juoksulla. Ohjelma alkaa selvästi suuntaamaan tässä vaiheessa jo vauhtikestävyyteenkin. Ihan mukavaa vaihtelua jatkuvaan peekoohon.
Tiistaina piti vähän miettiä miten toteuttaa 100 min juoksu ja illalla oleva Marko Selinin luento. Luento alkoi 18:30 ja kesti kahdeksaan. Sitä ennen piti juosta. Otin juoksukamppeet mukaan aamulla ja lähdin töistä kirmaamaan kotia kohti. Juoksin reilun 13 km nousevalla vauhdilla räntäsateessa. Todella nautinnollista :D Teräsmies nappasi sitten matkalta kyytiin ja kotona ehdin käymään pikasuihkussa ja vähän syömään ja sitten Hyvinkäälle Konecranesin tiloihin kuuntelemaan ihmisläheistä luentoa miten tavallisen kuolevaisen kannattaa treenata.
Marko Selin, triathlonliiton toiminnanjohtaja |
Se on jännä huomata valmentajana toimivan ihmisen ja kilpaurheilijan vinkkien välinen ero. Urheilija kertoo ehkä enemmän omakohtaisista kokemuksistaan ja lähtökohtaisesti hänelle sopivasta tyylistä. Valmentaja on nähnyt monen moista kaveria ja muistuttaakin siitä, että jokainen on yksilö. Se mikä sopii toiselle treenissä ei välttämättä toimi toisella.
Keskiviikkona oli uintia ja torstaina tuttuun tapaan baletti. Baletissa aloimme viikkoa aikasemmin opettelemaan sellaista kävelyä, missä jalkoja heilautetaan vähän sivulle ja astutaan taas toisen eteen. Se ei meinannut onnistua itseltäni mitenkään ensimmäisellä kerralla, kun en osannut oikein pitää jalkoja niin suorana mitä se vaati. Viikon sitten keskityin asiaan hampaita pestessä niin, että joka ilta seisoin varpaillani jalat mahdollisimman suorina sen ajan. Toimi :) Nyt sitten toteutus oli huomattavasti onnistuneempi ja pääsin eteenpäinkin. Vasemmalla jalalla seisominen onnistuu huomattavasti helpommin ja paremmin kuin oikealla. Aina, kun varaan painoni oikealle kärkitossuilla, pitää keskittyä siihen, että koko nelipäinen reisilihas aktivoituu, koska muuten nilkka taittuu ulospäin, kun lihastuki ylempänä jalassa on puutteellinen. On se tarkkaa touhua.
Viikon ohjelmaa |
Perjantaina oli jälleen uimista ja koitan vähitellen luopua räpylöiden kanssa uimisesta. Uinkin ilman niitä 300 m, mutta ihmettelin jälleen sitä, mikä siinä kusee heti, kun otan räpylät pois. Asento on hyvä, kantapäät käy pinnassa jne, mutta silti kuski vaan kiihtyy. Ehkä alan jännittämään uimista jostain syystä edelleen. Räpylöillä ja märkkärillä homma on ihan eri. Kehityskohteita löytyy.
Lauantaina alkoi viikonlopun ohjelman sumpliminen, kun ohjelmassa oli pyöräily 1½ h ja juoksu 1 h. Aloin sitten kymmeneltä aamulla polkemaan ja sen jälkeen GoExpoon seikkailemaan. Messujen jälkeen kiireesti ruokakauppaan, kun vielä ehti ja juoksemaan. Juoksussa oli vauhtikestävyyttä. 15 min II, 15 min III, 15 min IV, 10 min V ja 5 I. Olin ihan kauhuissani tuosta kymmenenminuutin osiosta. Selvisin siitä kuitenkin kunnialla ja olin todella iloinen, koska se kertoo siitä, että peruskunto alkaa vihdoin olemaan jo niin hyvä, että pystyy tuollaiseen kuolematta.
Sunnuntai aamuna piti olla messuilla mahdollisimman aikaisin, kun oli niin pitkä treein odottamassa ja kaikki piti ehtiä :D No tuli nukuttua sitten vähän liian pitkään ja messuille päästiin vasta puolenpäivän aikaan... 3½ h pyöräilyn pääsin aloittamaan vähän ennen viittä ja puoli yhdeksältä lähdin juoksemaan 20 min. Ihanan myöhään. Pyöräily oli nousevasti aerobisen kynnyksen yli ja loppuun voima-ajoa 2x15 min. 3 h jälkeen olin jo niin väsynyt, että makasin wattbiken päällä yli 5 min kuunnellen vaan sen tasaista hurinaa, kun poljin. Havahduin yhtäkkiä, että voisi sen yhden jakson animea vielä katsoa loppuun.
Juoksemaan lähtiessä mietin, että tältä se varmaan sitten tuntuu, kun lähtee juoksemaan sitä puolimaraa pyöräilyn päälle :D Juoksu meni ihan hyvin ja totesin hermotuksen olevan kunnossa, kun askel pysyi ainakin jotenkin vielä kevyenä vaikka väsy painoi. Ja katujakin oli alettu harjaamaan! Hohoo ihanaa, kun kesä tulee. Vaatteitakin tarvitsi paljon vähemmän lenkille. Pipon olisi voinut jo jättää pois.
Yöllä ei sitten kyllä nukuttanut, kun jäi vähän kone käyntiin... Hikoilu jatkui koko yön ja nälkä iski kolmelta. Tämä päivä mennyt siis silmät ihan ristissä. Meinasin nukahtaa töissä vessaankin... Tänään on onneksi lepopäivä pitkästä aikaa, mutta pitää kyllä tehdä vähän kotitöitä, kun ne ovat jääneet ihan tekemättä ja treenihuone on yksi vaateläjä :D Messuista sitten ihan oma postaus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti