sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Kevätväsymystä, superkuu vai silkkaa laiskuutta

Tämä viikko on mennyt melko tahmeasti. Tuntunut, että virtaa riittäisi, mutta kroppa ei pysy mukana. Lepoviikko ei tuntunut vaikuttavan taustalla mitään. Aika kevyesti tullut mentyä sen tähden. Luultavasti tämä raju valoisuuden muutos, positiivista sinänsä, haittaa vähän nukkumistani, niin kuin joka kevät. Nyt se vaan tuntuu enemmän kuin ennen, kun treenaa kovasti. Olihan kuitenkin kaikki auringonpimennykset ja superkuut ja teräsmieskin nukkunut vähän huonosti, niin kyllä täytyy johtua niistäkin :D

Maanantain ihan lepopäivän jälkeen oli tiistaina vuorossa juoksua töiden päälle 80 min. Aika haipakkaa tuli mentyä, kun melkein 12 km juoksin siinä ajassa. Pari viikkoa aikaisemmin juoksin reilun 13 km 100 min aikana. Ihan siistiä :D Juoksu loppui sitten sopivasti massiiviseen kylkikramppiin 5 min vitosalueella juoksun jälkeen. Piti juosta taas ajoissa, että ehdin jälleen seuran järjestämälle ravinto ym. luennolle Hyvinkäälle. Meni taas aika täpärälle ehtiminen kuitenkin, kun venähti juoksemaan lähtö töiden ansiosta 20 min.

Keskiviikkona väsytti ja ahdisti, kun tiesin, että ohjelmassa oli 2 h wattbikea. Vaihdoin sen lauantain 60 min kevyeen. Jalat olivat omituisen tönköt sen jälkeen ja lihakset paikoitellen kipeät. Omituista. En muista, että aikaisemmin olisi ollut noin. No pistin ja pistän edelleen väsymyksen piikkiin.

Tanssitorstai oli, yllätys yllätys, ihana. Baletissa tossuilla pysyminen paranee joka kerta ja se kertoo siitäkin, että lihaskunto paranee myös. Tangossa sain huomata järkytyksekseni, että yläselkäni on jäykistynyt aika pahasti. Yksi taivutusliike pääalaspäin, kun piti ottaa vielä siitä tanko kainaloon, tyssäsi aivan täysin. Piti tulla äkkiä alas tangosta, kun sattui vaan häntäluuhun... Nyt alkoi sitten yläselän notkistaminen takaisin ennalleen. Se on mennyt tähän jamaan ihan hiljattain, koska mielestäni vielä tammikuussa vastaavanlainen onnistui paremmin. En kyllä yhtään ihmettele tätä, jos katsoo kuinka monta tuntia olen viettänyt mm. wattbiken selässä.

Baletti tunnin ja tankotunnin välissä vähän patukkaa
Perjantaina väsymys linja jatkui, mutta menin ihan mielelläni uimaan. Ihanaa huomata, että nautin vihdoin uimisesta ja menen sinne ilman pelkoa ja kauhua. Montaa ei ollut altaassa, niin sai jokainen oman radankin oikein. Aika harvinaista herkkua. Illan ohjelma oli aika tekniikka painotteista settiä ja paras kohta oli kun piti uida 600 m 100 m pätkissä eri hengitys rytmillä. En ollut aikoihin uinut ns. kisahengitystäni eli joka toisella vedolla. Huh, että tuntui hyvältä ja kulki. Tuli melkein sellainen olo, että kesällä saattaa ehkä uintikin sujua :)

Näillä laseilla ei voi uiminen kuin sujua :D
Ja sitten tuli viikonloppu. Nukuin vihdoinkin hyvin eli sillä kuutamolla saattoi olla jotain tekoa sitten kuitenkin. Ei se monen päivän väsymys kuitenkaan kuittaannu yhdellä yöllä. Olisin ihan hyvin ehtinyt polkemaan parituntisen aamusta, mutta ajattelin, että illalla shoppailukierroksen jälkeen. Ei sitä tullut tehtyä illallakaan, kun vaan väsytti. Noh ihan sama, ehtii sitä vielä. On tässä tullut kuitenkin jo poljettua wattbikella vähän yli 600 km ja 33 h.

Nyt on sitten sunnuntai. Ohjelmassa lukee 2 h pyöräilyä, 1 h juoksua ja vielä 2 km uintia. Eikä vieläkään tunnu siltä, että edes tekisi mieli tehdä noita kahta ensimmäistä. Taidan antaa itselleni armoa vielä tämänkin päivän ja venyttää mm selkää, joka tuntuu tällä hetkellä kipeimmältä ja käydä vaan uimassa. Parempi se on löysätä ajoissa, kun kroppa huutaa selvästi armoa, että ei sitten mene överiksi ja kärsi pidempään tyhmästä päästä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti