perjantai 18. lokakuuta 2019

Omegawave mittaukset osa 1

Aloitan tällaisen sarjan, missä avaan Omegawaven mittauksia ja tulosten tulkintaa. Parissa osassa, että ei tulisi kilometrin mittaista tieteellisen kuuloista sepustusta jota kukaan ei jaksa lukea loppuun. Enkä minä kirjoittaa...

Windows of Trainability

Windows of Trainability edustaa innovatiivista lähestymistapaa urheilijan valmistautumiseen, joka voidaan helposti integroida mihin tahansa harjoittelujärjestelmään ilman, että valmentajan nykyiseen metodologiaan tehdään radikaaleja muutoksia. Tämän avulla voidaan paremmin analysoida ja ennustaa, kuinka urheilijan keho mukautuu harjoitteluun.
  • Onko urheilija on valmis uuteen harjoitukseen ja missä määrin? 
  • Mitä fysikaalisia ominaisuuksia - kestävyys, nopeus ja tehoa, voimaa vai koordinaatiota ja taitoja - tulisi kehittää niin, että saadaan paras hyöty harjoituksesta? 
  • Kuinka harjoitusprosessia voidaan optimoida parhaimpien tulosten saavuttamiseksi lyhyimmässä ajassa ja pienemmillä fysiologisilla kustannuksilla?
Mittaus perustuu kattavaan analyysiin hermosto-, sydän- ja aineenvaihduntajärjestelmien toiminnallisesta tilasta ja Omegawave tunnistaa, milloin ikkuna tiettyjen fyysisten ominaisuuksien kehittämiseksi on auki tai suljettu. Tätä voidaan käyttää määrittämään paras hetki, jolloin kehitetään primaarisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat valmiustasoon ja urheilukelpoisuuteen. Näitä ominaisuuksia ovat: kestävyys, nopeus ja teho, voima, koordinaatio ja taito.

Kolmen eri päivän analyysit

Kuvassa näkyy kolmen eri päivän tasojen vaihtelut itselläni. Kestävyys on jees, kaikki muut oli sinne päin ensimmäisessä vasemmalla eli niitä voi harjoittaa rajoitetusti eli ei kannata vetää täysillä. Toisessa taas on kaikki jees ja voin tehdä ihan mitä vaan ja miten kovaa haluan. Kolmas oli huono päivä kertakaikkiaan. Silloin oli sprintti Kuusijärvellä, joka ei mennyt kauhean hyvin. Eli fiilis oli tuollainen mitä mittauskin näytti. Vauhti ja tehot olivat ihan nollassa.

Yleisarvosana (1-7) on itselläni käynyt hyvin harvoin todella alhaalla. Ennen influenssaa joskus tippui ihan punaiselle (1) ennen kuin tiesin edes olevani kipeä. Se sai kyllä miettimään mitähän hittoa tapahtuu?! Kuolema tulossa? 

Nykyään tuo ensimmäinen kuva on valitettavan normaali itselleni. En ehdi lepäämään tarpeeksi vuorotyön takia, kun sisäinen kello on koko ajan vähän sekaisin. Sanatarkka analyysi tuohon on "Epätäydellinen palautuminen. Ei valmis aktiviteetteihin, jotka vaativat maksimi määrää ja/tai tehoa/voimaa."


Yhteenveto tuloksista, jotka on vielä tarkemmin selvitetty myöhemmin

Kuten tästä toisesta kuvasarjasta näkee, niin yleensä minulla on CNS eli Central Nervous System eli keskushermosto se, joka ei ole palautunut. Hermo kireällä pysyvästi vissiin. Hengitysjärjestelmä taas on ihan täysillä mukana eli tuo cardiac. Suurin muutos tässä tulikin ja varmasti myös informatiivisempi, kun hankin reilu vuosi sitten tämän uuden järjestelmän, joka mittaa myös hermostoa.

Cardiac System Readiness mitataan sykevyön tapaisella laitteella ja hermolisäosa liitetään siihen kiinni ja johdot tulee tarralätkällä kiinni käteen ja otsaan. Sitten pitää maata paikallaan hiljaa eli ei saa edes puhua n. 5 min, ilman tyynyä, mielellään rauhallisessa paikassa. 

Mittaukset voidaan suorittaa ennen tai jälkeen treenin. Itse suosin aamu mittauksia. Olen kyllä nyt alkanut miettimään treenin jälkeenkin mittauksia, kun niistä varmaan näkisi heti mihin se on iskenyt eniten.

Kyllä tästä on ollut itselle se hyöty varsinkin, että ei tarvitse ihmetellä, jos ei oikein lähde joinain päivinä. Erilaisten treenien ajoittamistakin helpottaa ja jos näyttää siltä, niin sitten levätään. Toisinaan voi sitten taas yllättyä positiivisesti :D

Seuraavissa postauksissa avaan tarkemmin näitä analyyseja eri osa-alueista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti