torstai 12. syyskuuta 2019

Kohti ensi kesää

Elokuu ja kohta puolet syyskuustakin on sujahtanut vauhdilla arkeen totutellessa ja urheillessa. Paluu kahteen vuoroon on aiheuttanut vähän kipua, päässä varsinkin, mutta toivottavasti jäi vain yhden iltavuoron perjantaihin se Horton ja päivystys käynti. Akseli viihtyy edelleen päiväkodissa, mikä helpottaa omaa oloa kummasti, mutta iltaisin on alkanut ikävä äitiä vaivaamaan pahasti. Se aiheuttaa vähän lisähaasteita teräsmiehelle iltaisin minun ollessa töissä.

2 h HopLopin ja 15 km juoksun jälkeen oli jalat aika käytetyt

20 km kirvat

Olen päättänyt jo aika pitkälti ensi vuoden tavoitteet ja yksi niistä, suurin, tulee olemaan uusi yritys täydenmatkan parissa. Olen kallistunut vahvasti Ironman Barcelonan puoleen siinä. Siellä ei ole ainakaan liian kylmä. Kuumakin on parempi. Sinne on myös aikaa treenata, vaikka tulisi jotain takaiskuja. Keuhkokuume on nyt rokotettu pois vaihtoehdoista kuitenkin. Jos ensi kesänä saisi sen lisäksi pari puolikasta, perusmatkan ja sprintin vielä tehtyä, niin olisin aika tyytyväinen.

Nää on ollu kovassa käytössä!

Ajattelin myös käydä testauttamassa kuntoani jossain vaiheessa tässä syksyllä, että tiedetään missä mennään. Juoksu on ottanut edistystä itseensä selvästi, kun olen juossut nyt pari 20 km lenkkiä. Oli myös pakko ostaa ne numeroa isommat pyöräilykengät S-Works Triventit, kun jalka nyt vain levisi sen puoli senttiä lisääntymisen johdosta. Ja se oli puoli senttiä liikaa niihin kenkiin. Samanlaiset tuli tilalle, on ne sen verran hyvät. Eli, jos joku tarvitsee, niin saa halvalla huippu kengät, ne vanhat, koko 38. 

S-Works Trivent, koko 38

Pitää varmaan ostaa uudet lenkkaritkin, kun tajusin, että eipä nuo nykyiset ole tarpeeksi tilavat. Jos vasen jalka on 25 cm ei 25,5 cm kengässä riitä. Oikea on ihan vähän pienempi. Todella pyllystä, koska suurin osa normaaleista kengistänikin on nyt siinä ja siinä voinko käyttää niitä enää... Vihaan shoppailua.

Vielä kun oli kaunista säätä

Kivien potkiskelua

Se mikä tässä on alkanut vähän huolettamaan on se, kun haaveilen tuosta täydestämatkasta, että ehdinkö oikeasti treenaamaan tarpeeksi, kun ei tahdo päivissä tunnit riittää. Näin iltaviikoilla minulla on aamuisin neljä tuntia aikaa tehdä kaikki. Kuulostaa, että kyllähän siinä ehtii, mutta aika tiukkaa ollut kotitöiden ja muiden tekemisten kanssa. Ehkä stressaan turhaan, mutta pitäähän sitä nyt jotain murehtia :D

Kypärä hais jo niin pahalle, että ei riittänyt enää pehmusteiden pesu. Styroksia on vaan vähän vaikea pestä, kun se kelluu :D

Vähän uimaan (juu en unohtanut uikkaria)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti