Lomalla

Kummasti se aika rientää, kun väsyttää niin paljon, että ei päivien kulumista oikein edes huomaa. Onneksi nyt alkoi lomat. Ensin talviloma ja sitten se äitiysloma. Tuli ihan kreivin aikaan, kun alkaa fysiikka pettämään ihan kunnolla ainakin yhteenlaskettuna tämän väsymyksen kanssa.

Väsymystä on kertynyt siitä, kun yöt käyneet aina vain katkonaisemmiksi. Sitten sitä on koittanut paikata päikkäreillä, jotka ovat vain venyneet pidemmiksi ja pidemmiksi. Töistä päässyt kotiin, niin se on ollut jo kolmessa tunnissa parhaimmillaan. Syönyt ja ehkä käynyt saunassa ja mennyt takaisin nukkumaan.

GoExpon jälkeenkin olin niin kipeä monta päivää, että ei tarvinnut edes ajatella liikkumista. Lonkat särkivät monta päivää sen jälkeen, mikä teki nukkumisesta entistä hankalampaa. Sunnuntaina tulee jo kuukausi siitä, kun lopetin uimisenkin. Joogaaminenkin on nyt vähän jäänyt venyvien päikkäreiden jalkoihin. Ehkä sitä taas jaksaa, kun saa levätä enemmän. 

Onhan tässä ollut kaikkea kivaa kuitenkin vaikka olen vaan koittanut selviytyä päivästä toiseen. Kävin vähän shoppailemassa ja itselleni tarttui matkaan Adidaksen ihanan värikkäät trikoot lähinnä odottamaan kesää ja kesämekko. Vauvalle ostin vihdoin vähän vaatteita, kun en voinut enää vastustaa.

Haluaisin itsekin tuollaiset kalahousut ja kukkapaidan. Ja entäs nuo kissit :3

Viime viikonloppuna ystävät yllättivät ja järjestivät baby showerit. Olihan ihan puulla päähän lyötynä, koska en odottanut mitään sellaista. Kivaa oli ja niin hyvät herkut oli tehty. Ihania lahjoja tuli meille molemmille, minulle ja vauvalle.  Olen edelleen ihan liikuttunut tästä yllätyksestä. Inhoan kyllä yllätyksiä, mutta en onneksi pyörtynyt järkytyksestä :D  

Kakun päällä oli oikeaa kultaa :D

Turvotusta vastaan taistelen edelleen kompressiolla. Yksi syy varmasti jatkuvaan väsymykseen on tämä nyt jo +20 kg. Se on aika kova taakka äkkiseltään kannettavaksi. Onneksi sen tietää olevan suurimmaksi osaksi vain nestettä joka lähtee nopeasti. Lähden varmaan lentoon, kun siitä pääsee :D 

Säärystimien ja housujen lisäksi on noita sukkia nyt

Viikko sitten käytiin kokoarviossa ison mahani takia, että ei tulisi mitään kauheaa mötköä ja jos tulisi niin tiedettäisiin se. No vaikka mahani oli ollut kuukausi sitten neuvolassa vielä 5 cm yli keskiarvon, niin pikkukaveri itsessään oli ihan keskikäyrällä. Syntymäpainoksi arvioitiin 3.7 kg ja 2 kg kieppeillä mitattaessa. Nyt varmasti jo vähän yli. Nythän mahan venyminen oli tasoittunut ja ei ollut tullut tiistaina neuvolassa mitattaessa kuin pari senttiä lisää sf-mittaan. Mahakin laskeutui kohta pari viikkoa sitten sunnuntaina. Ihmettelin aamulla silloin, kun verkkarit jäivät niin alas. Kauheasti koitin katsella peilisitä, että kuvittelenko vain, mutta kätilökin vahvisti viikko sitten asian, että ihan selvästi on. Ihan kiva, kun on pystynyt hengittämään, syömään ja istumaan taas paremmin. Toisaalta se painaa sitten taas alaspäin...

Tällä viikolla vähän luovutin pukeutumisen suhteen töissä, kun sotkin molemmat sopivat farkkunikin. Verkkareissa töihin siis. Onneksi meillä ei ole niin turhan tarkkaa se pukeutuminen aina. Nousi uuteen arvoon arvaamattomaan yli 15 vuotta vanha Adidaksen verkkapuku, jonka äiti osti aikanaan liian isona minulle "kasvunvaraa" tekosyyllä. Käytti sitä itsekin sitten :D No onneksi nyt on tuota varaa. Verkkareiden kuminauha resori oli vaan rispaantunut ritiseväksi, mutta ne sai köytettyä sillä narulla mahan päälle vielä. Sitten Abi ja MicMacin klassikko hupparit vielä siihen täydentämään kokonaisuutta. Onneksi on ollut se jou rap-nuoruus ja nuo näyttäneet tarpeeksi isoilta 50 kg varren verhona.

Jou rap nuoruuden releet uusiokäytössä. ABI-2004, "mitään en oo oppinu"

Alkuviikko meni tälläkin viikolla kamalissa lonkkakivuissa, kun sunnuntai oli kuntoon nähden liian aktiivinen. Ei siihen tarvittu kuin auton pesu ja vahaus, siivoamista ja kaksi kertaa koiran kanssa pikku lenkillä. Täytyy sanoa, että todella ahdistavaa, kun on tottunut liikkumaan kuitenkin. 

Eilen oli sellaista läksiäisjuhlaa töissäkin, että meinasin taas järkyttyä. En minä ole tottunut tällaiseen. Yksi työkaveri oli leiponut pullaa ja mustikkapiirakkaa ja pinacolada limua ja vauvanvaatteita oli sitten pöydällä odottamassa minua. Suklaata tuli monelta ja oli vielä kakkukahvitkin ja muumikannu. Ihanan kamalaa.

Varmaan halkean :D

Tänään olin jo kovasti ajatellut tekeväni kaikkea, mutta nukkumiseksi meni. Yöllä kärsin taas ihme kivuista ja nukkuminen oli vähän hankalaa. Aamulla teräsmies totesi jo hänkin, että naamakin on nyt niin turvoksissa ja siltä se tuntuikin. Menin takaisin nukkumaan ja heräsin puoli yhdeltätoista syömään aamupalaa nälissäni. Kilon sain nestettä irtoamaan, kun kävin vaa'alla seitsemän aikoihin ja sitten taas, kun heräsin kunnolla. Pari kertaa oli pitänyt käydä vessassa tätä kevennystä varten. Kerään aika huolella tuota nestettä, kun väsyn. Sitten taas pikku päikkärit. Sitten jaksoin jo siivota treenihuoneesta vaatevuoret ja käydä koiran kanssa ulkona. Tosin sen jälkeen nukuin taas, kun otti niin voimille. Tätä tämä nyt taitaa olla loppuun asti.

Tällä lookilla töissä taas 27.3.2018

Nyt, kun kolmen kombosta töitä, ruokaa ja nukkumista, jäi tuo ensimmäinen pois eli se pitää korvata jollain, niin ehkä sitä tulee taas tehtyäkin jotain :)