Voi räkä

Kulunut viikko päättyi sitten tautisesti. Teräsmies valitteli reilu viikko sitten kurkkukipua ja oli viikonlopun kipeänä. Itselläni alkoi kaihertamaan tiistaina ja loppua kohden vain paheni.

Maanantaina ehdin käydä juoksemassa vähän reilun 4 km lenkin. Otin varovaisesti viikon tauon jälkeen. Jalat tuntuivat alkuun omituisilta, etenkin reisistä, mutta hetken päästä kulki kuin unelma. Mietin, että tekisi mieli juosta enemmänkin, mutta jos nyt en kuitenkaan ala intoilemaan... Se oli ihan hyvä, koska lenkin jälkeenkin tuntui vielä hyvältä. 

Tiistaina oli ensimmäinen suunnistus tälle syksylle ja vähän harmitti kurkkukipu. Otin sitten iisisti ja kävelin reitin (2.2km merkattu pituus) 2.4 km kaverin kanssa. Oli ihana ilma ja mukavaa kaivattua vaihtelua.

Keskiviikkona oli vielä ryytyneempi olo, mutta oli päästävä illalla myös syksyn ensimmäiselle ratsastustunnille. Ui jui kuinka siistiä ja yllättävän rankkaa! Katselin kellon käppyröitä illalla kotona ja tulin siihen lopputulokseen vähän kieli poskessa, että sykkeen nousuni korreloivat vauhdin kanssa. Johtuu varmaan siitä, kun ilmanvastus kasvaa vauhdin noustessa ;)

Vauhti ja sykkeet samassa suhteessa :D

Torstai ja perjantai menikin sitten melko pitkälti vaakatasossa pää täynnä räkää joka ei halunnut tulla ulos...

No eipä tässä viikonlopussakaan ole hurraamista ollut. Kenkiä kävin sovittelemassa 4runnerssilla, koska en vieläkään tiedä millä juoksen sen maratonin 10.10. Päkiä-hermo-kipu ei ole kauhean tervetullut vieras ja koitan keksiä jotain ratkaisua siihen. Kokeilin Hokan Huakaa ja Sauconyn Zealot ISOa.

Hoka olisi lähtenyt varmaan heti matkaan muuten, mutta kenkä tuntui omituisen kapealta. En uskalla ostaa kohtuu arvokasta kenkää ja todeta hetken päästä, että en pysty juoksemaan sillä. Saucony, saukko, tuntui ihan hyvältä ja pehmeältä, mutta se oli se pehmeys mikä sai minut jälleen perääntymään. Jäänyt niin paha trauma tuon tuntuisista kengistä, kun jalkateräni kipeytyivät yhdellä 2.5 km matkalla niin pahasti, että en meinannut päästä enää edes kotiin kävelemällä. 

Nopeasti kokeilin vielä Sauconyn Kinvaraa, mutta siitä ei ollut oikeaa kokoa. Se oli heti paljon miellyttävämpi, mutta silti pieni mutta. Tutkiskelin kotona mitä internezillä oli tarjota asiaan helpotusta ja päädyin pitkällisen tutkimisen ja pohtimisen jälkeen tilaamaan Sauconyn Fastwitchit. Ne vastaavat aika pitkälti Newtoneitani, ainakin ymmärsin niin, joten uskallan kokeilla varsinaisesti kokeilematta ja tarjouksesta vielä löysin, niin ei pääse köyhtymään niin pahasti.

Toivottavasti ensi viikolla pääsisi jo juoksemaan, kun alkaa se maratoni painamaan päälle uhkaavasti. En ole ainakaan henkisesti vielä ihan valmis siihen...