Palautumista, hankintoja ja valmistautumista

Perjantai eikä hetkeäkään liian aikaisin. Muuten palauduin yllättävän nopeasti perusmatkasta, mutta väsymys jäi. Se nyt on vain ihan omaa tyhmyyttä taas, kun en osaa mennä ajoissa nukkumaan. Yritän kyllä kovasti, mutta jotenkin kummasti se kello on lähempänän puoltayötä yleensä, kun vihdoin silmäni ummistan. Toinen vaihtoehto on se, että pääsen ajoissa sänkyyn, mutta sitten ei tule uni.

Maanantaista keskiviikkoon vedin pelkkää lepoa ja siihen oli yksi syy, nimittäin se väsymys. Tiistaina kävin sentäs pitkästä aikaa hierottavana, kun sain vihdoinkin ajan. Alaselkäni rusikoitiin auki, ainakin jossain määrin, ja siihen käytettiin varmaan 40 min. Sitten vähän etu- ja sisäreisiä puoli tuntia. Vasemman jalan sisäreiden kohdalla piti ensimmäisen kerran sanoa, että ei enempää, kun sattuu niin taatanasti. Silti piti kestää vielä vähän. Alaselkä sai vielä teipit muistoksi, että saadaan aineenvaihdunta taas vähän käyntiin. Ollut kyllä alaselkä aavistuksen arka sen jälkeen :D Tehnyt runnominen siis tehtävänsä. Ja ensi tiistaina taas. Pitää ottaa takaisin kuukauden väli edellisestä.

Maanantaina posti toi odotetun paketin. Nimittäin uudet ja ihan omat hiilikuituvanteet pyörylääni. Laina Oxenat olivat niin hyvät, että pitihän sitä hankkia omatkin. Nämä kyseiset tulivat jo melko tutuksi käyneestä Wigglestä. Pallottelin mielessäni Planet Xiä, mutta sitten sattui silmään sieltä Campagnolon Bulletit ja olivat vielä melkoisessa tarjouksessa. Teräsmies laittoi vahdin, kun ei ollut yhtään varastossa, että kun tulee lisää, niin tilataan. Onneksi olikin vahti, koska erä, joka tuli, myytiin loppuun viidessä tunnissa :D Lucky me. Kumitassuiksi laitettiin schwalben ultremo zlx:ät. Sunnuntaina meinasin mennä koittamaan, kuinka noilla kulkee, kun näyttäisi vihdoin säänkin puolesta sopivalta.

Tiistaina tuli sitten toinen paketti postiin Endurance sportilta. Sieltä tuli jälleen uudet juoksutassut minulle. Päätin silloin Sääksin kisojen aikaan, kun oli aikaa shoppailla kojuilla kipeänä, että nyt tilaan ne Newtonit. Kokeilin distancea ja gravityä molempia yhdessä, eli toinen toisessa jalassa, ja erikseen ja päädyin siihen lopputulokseen, että distance on kuin onkin se parempi vaihtoehto minulle. Jotenkin se gravityn korkeampi/vaimennetumpi kantapää ei vaan tuntunut niin toimivalta omaan jalkaani. Vaikea selittää sitä fiilistä mikä siitä tuli, kun olivat molemmat jalassa. Sen vain tiesi. Vielä en ole ehtinyt kengillä juosta, koska ovat ilmeisesti niin erilaiset, että kannattaa aloittaa varovaisesti. Meinasinkin, että jos huomenna kävisi vähän ja varovaisesti kirmaamassa niillä pikku lenkin.

Yksi syy varovaiseen lenkkiin on kenkien lisäksi eilinen juoksu. Viikon päästähän pitäisi juosta se puolimaraton ja en ole juossut kuin maksimissaan ehkä juuri ja juuri 11 km. Lähdinkin sitten eilen kaverin kanssa juoksemaan nurmi järveä ympäri. Eli siis järveä, jota ei enää ole ja siinä on peltoa. Alkumatka oli mukavan tasaista ja meni ihan keposesti. Sitten, kun päästiin järven toiselle puolelle ~10 km alkoi mäkinen osuus. Huhhuh. Vetivät vertoja Kiskon mäille, kun olivat vielä niin pitkiä ja paikoitellen pahuksen jyrkkiä. Reitti oli enimmäkseen hiekkatietä, mutta oli se kiva päästä välillä asvaltillekin, kun oli tasaisaista. 

Matkaani otin kaksi geeliä ja n. 750 ml juotavaa. Ihan hyvin niillä jaksoi. Pääsin ensimmäistä kertaa koittamaan Asicsin juomavyötäkin. Pysyi hyvin ja neljä pientä pulloa oli näppärät annokset. Se miten kivasti tuollainenkin matka menee, kun on seuraa on mahtavaa! Viimeisillä kilometreillä meinasi alkaa hyydyttämään ja ihan viimeisellä kilometrillä alkoi tuntumaan, että en saa henkeä kunnolla. Tuntui kuin jokin olisi puristanut keuhkoja kasaan. Selvisin kuitenkin ja matkaa tuli 16.3 km ja aikaa meni 2 h. Enää ei tarvitse mennä kuin 5 km enemmän ja selviän puolikkaastakin :D

Tällainen vyö

Vaati se matkalla vähän säätöä vielä

Tänään jalat olivat aamusta vielä tönköt ja laitoin kompressiosäärystimet töihin, että saa pohjejumin pois oikeasta jalasta. Nyt alkaa hahmottumaan vasta mihin tuo oikean jalan vamma vaikuttaa kaiken kaikkiaan. Pyöräilyssä puuttuvan nelipäisen reisilihaksen haaran kompensoi sisäreisi ja juoksussa näemmä pohkeen sisäreuna. Kaikesta tästä tönkköydestä huolimatta uskaltauduin vielä fustraan rääkättäväksi. Nyt on sitten perse ja reidet vielä entistä hellemmät :D

Siellä loistaa varmaan yksi syy miksi ei meinaa tulla iltaisin ajoissa uni... Paistaa vielä suoraan makkariinkin.

Näihin tunnelmiin tältä erää.