Viime lauantaina oli Kangasalla kesän ainoa puolimatka itselleni. Kisa oli hienosti järjestetty ja reitit hienot. Muutenkin oikein onnistunut kokonaisuus. Päivä oli hieno ja kaikki vaikutti hyvältä onnistuneeseen kisaan. Itsellä hyvä fiilis ja vahva olo. Kaikki lupaili siis hyvää kisaa.
Uinti oli tuntunut perjantaina jo yllättävän hyvältä, kun kävin vähän heiluttelemassa käsiä Vihnuksella Nokialla. Rentous oli palannut jostain lomalta vissiin. Tai sitten altaassa uiminen ja avovedessä tekemäni tekniikka pätkät auttaneet asiaa. Koitin sitten kisassakin, jos meinasi mennä räpistelyksi eli kuski kiihtyy vauhti ei, niin tahdistamista. Sain sillä touhun taas rauhoitettua niin, että vauhti palasi ja rauhoituin. No mistään kauheista vauhdeista voi puhua, mutta meni paremmin kuin aikaisemmat uinnit koko kesänä.
 |
| Pää pystyssä keskellä kuvaa tähystän, kun meni linssit niin huuruun |
Pyörä lähti näppärästi ja koitin pitää vauhdin alkuun maltillisena. Meinasi olla vaikeaa, kun oli alkuun aika ruuhkaisaa joten vaihtoehdot oli kovempaa tai hiljempaa. Ensin menin hiljempaa, mutta sitten ei enää malttanut ja ajoin sitten taas kovempaa. Ensimmäisen kierroksen puolessa välissä pääsi sitten taas ajamaan niin kuin pitikin.
Sinne lähti pyörä
En vain ole tainnut ajaa ikinä niin lämpimässä säässä kisaa tuolla aero kypärällä, niin tuli vähän yllätyksenä miten lämmin se voi olla... En tajunnut sitä siinä ajaessa tietenkään, mutta suurin osa pyöräilystä oli kuitenkin suorassa paahteessa. Viimeisellä 10 km alkoi olla aika tuskainen olo. Mietin, että mitä ihmettä?! Olin juonut kaikki kolme pulloa niin kuin pitikin, yleensä ei mene edes ihan kaikki tuolla matkalla. Selkäänkin alkoi sattumaan vähän ja silmiin sattui. Sen kyllä arvasin johtuvan UV:sta. Pää kiehui olo oli suorastaan sellaine.
Ja sieltä se tuli takaisin pahoinvoivana
Vaihdossa en pystynyt kumartumaan, kun oli niin paha olo. Piti vähän aikaa hengitellä, että sain tavarat korista ja lenkkarit jalkaan. Aurinkolasit helpotti silmien tilannetta ja lähdin juoksemaan varovaisesti. Lähdössä oli heti vesisuihku ja jostain syystä vesi tuntui pahalta. Ihmettelin sitä. Ja se tuntui aina pahalta, kun kaadoin sitä päähäni.
 |
| Roskis olisi ollut parempi paikka sukeltaa tässä kohtaa |
 |
| Pakko oli silti lähteä yrittämään |
Juoksu olisi kyllä kulkenut, mutta olo vain paheni ja menin ensimmäiseen bajamajaan pissille, kun sellainen toisella kilometrillä tuli vastaan. En siis ollut juonut ainakan liian vähän. Mutta kopissa oli varmaan 100 astetta, niin se taisi vaan pahentaa oloani ja olin hetken ihan sekaisin, kun pääsin sieltä ulos. Yritin taas juosta, mutta alkoi oksettamaan. Sitten taas kävelin. Samalla kaavalla koko kierros ja sitten luovutin.
Juuri ennen kuin luovutin
Auringonpistos eli pää kuumeni liikaa pyöräilyssä. Se oli kaiken tämän takana. En ollut edes ajatellut, että niin voisi käydä, mutta niin vain kävi. Olihan se nyt hyvä todeta, että näin voi käydä täällä kotimaassa eikä sitten jossain ulkomailla. Harmittaa ehkä vähän vähemmän. Taidan jatkossa harkita normaalia kypärää lämpimiin pidemmän matkan kisoihin, koska hikoilen eniten päästäni, niin ei mene jäähdytysjärjestelmä tukkoon.
 |
| Toiveikkaana huomiseen |
Huomenna on vielä Kuusijärvellä sprintti ja sen jälkeen joutuu odottelemaan varmaan ensi kesään. Toivottavasti silloin on jo normaalisti kisoja. Barcelonaan en lähde, että Vantaalla voisi käydä juoksemassa sitten maratonin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti