Sprintti Kuusijärvellä

Avasin jälleen kisakauden Kuusijärvellä viikko sitten lauantaina. En osannut oikein odottaa mitään, kun ollut niin pitkä tauko ja treenitkin menneet vaihtelevalla menestyksellä milloin väsymyksen ja milloin sairastelujen takia penkin alle. Tavallaan ei edes jännittänyt, mutta toisaalta olin ihan kauhuissani. Mitä jos en jaksakaan uida oli suurin pelkoni, kun märkäpuku kiristi niin paljon.

Vaihtopaikalla

Homma alkoi ihan sujuvasti ja pääsin kisamestoille hyvissä ajoin ja olin ilmottautunut jo edellisenä iltana. Kamat paikoilleen laatikkoon ja pyörä viereen ja sitten vaan märkkäriä päälle. Muuten puku menee ihan kivasti päälle, mutta käsivarsista ja hartioista kirraa. Olin vähän hölmö, kun en ottanut lainaan isompaa pukua vaikka olisin saanut sellaisen Huubin kojulta... Vesi oli 20 asteista eli ihan jeppis lämpö kisaan. Eikä tarvinnut uida onneksi ilman :D Tosin tässä tapauksessa olisi voinut mennä melkein paremmin ilman... 

Kaikki paikallaan

Vedessä juuri ennen starttia hoin vielä itselleni, että ota iisisti. Pääasia on, että pääsen vain maaliin. Lähdinkin uimaan ihan hyvillä mielin. Hymyilytti koko matkan, vaikka mietin loppua kohden sitä, että ei tällä puvulla kyllä puolikkaan uintia jaksa uida, kun painaa niin pahasti ja se saa kädet voimattomiksi. Pääsin rantaan ja meinasin haljeta onnesta. Ensimmäinen osuus oli selvitty.

Niin onnellinen

Pyörälle lähdin taas hokien itselleni, että ihan rauhassa, ei mitään repimistä, kun ei tiedä oikein missä mennään kunnon kanssa ja pitää vielä juosta. Onnistuin ihme kyllä pitämään pyörän maltillisena ja se oli koko matkan kivaa, vaikka toiseen suuntaan oli kunnon vastatuuli. 

Myötätuulessa oli kiva päästellä ja oli se muutenkin kivaa

Lopulta pääsin juoksemaan ja mietin siinä, että olen vissiin viimeinen, kun tuli niin paljon porukkaa vastaan. Sitten taas ajattelin, että ihan sama kunhan pääsen maaliin. Koitin kiristää vauhtia loppua kohti ja ehkä siinä onnistuinkin. Viimeisellä kilometrillä annoinkin sitten jalkojen viedä ja ihan hyvin sain puristettua itsestäni vielä loppukirin tapaisenkin. Aika ei ollut niin huono mitä olin odottanut, vaan ihan mukiin menevä 1:35:39.

Maaliin tullessa vähän irvistytti :D

Jäi kyllä ihan loistava fiilis kisasta ja hymyilin ihan oikeasti koko matkan. Olin niin onnellinen, että pääsin taas kisaamaan. Kyllä nämä kisat on ne joiden ansiosta jaksan koko pimeän talven :D

Vasemmalta oikealle: Uudet Tracer 2, ensimmäiset Tracerit ja eläköityneet Huakat.

Tällä viikolla treenit ovat menneet ihan kivasti sään aiheuttamista haasteista huolimatta. Kova tuuli on ollut melkoinen haaste taas pyöräillessä, kun se tuntuu välillä oikeasti siltä, että lähtee pyörä alta. 10 km juoksu meni paremmin kuin aikoihin eli sprintti taisi tehdä ihan hyvää.

Juhannus uinnille menossa Kuusijärvellä, kun oli niin karmea sää, että muuta ei voinut

Viikon päästä olisi sitten Lahdessa se omg Ironman brändin puolikas. Jännä nähdä juttuja. Uusi märkkärikin on tilattu, kun ei ollut suoraan hyllyssä väliinputoajan kokoa eli ML. 

Nautitaan nyt juhannuksesta ja moikataan Lahdessa viikon päästä, jos olet sinne tulossa.