Valveunia, kisakuumetta ja kevyttä urheilua

Aika menee kuin siivillä pienen kanssa. Jäpikkä on sekin jo kuukauden vanha. Kai se johtuu siitäkin, että on niin väsynyt... Välillä jopa niin väsynyt, että näen valveunia. Ne on vähän pelottavia hetkiä. Toivon hartaasti, että kaveri alkaa nukkumaan serkkujensa tavoin täysiä öitä kahden kuukauden iässä, kun nyt mennään yleensä parin tunnin pätkissä, toisinaan kyllä viittä tuntiakin. Naureskelin tuossa myös, että en ole nähnyt varmaan eläessäni näin paljon kesäisiä auringon nousuja kuin kuluneessa kuukaudessa ja vähemmän auringon laskuja. Iltaihmiselle vähän haastavaa kieltämättä. Se tunne on vaan niin järkyttävä, kun imetät kahden tunnin unien jälkeen ja kroppa meinaa ihan kuin kouristaa väsymyksestä ja halusta vaan nukkua. 

Kaikesta huolimatta on tämä elämys. Pieni kasvaa ja kehittyy hurjaa vauhtia päivittäin. Tänään punnittiin niin painoa oli kertynyt jo 4.6 kg! Yli puolitoistakiloa sairaalasta lähtöpainoon. Pienimmät vaatteetkin ovat jääneet pieniksi ja seuraava koko täyttyy koko ajan paremmin. 

Itsellä kunto on kohentunut huomattavasti kuukaudessa. Edellisen postauksen jälkeen olen kävellyt kärryjen kanssa varmaan päivittäin 2-3 km. Lauantaina repäisin ja kävin pyöräilemässä 12 km. Olisi vähemmänkin riittänyt, mutta kun oli niin ihana sää, ei tuullut juurikaan ja illallakin oli vielä yli 20 astetta lämmintä. 

Testasin uutta kypärääkin ja se oli parempi kuin osasin edes odottaa. Silmiin ei käynyt tuuli ja kun se peittää korvat, niin kuulee muun liikenteen paremmin. Lisäksi ilmanvastus tuntui ihan erilaiselta. Melko olemattomalta suorastaan. Onhan se melko umpinaisena aika lämmin, mutta ehkä sen kanssa voi elää. Ainakin alle 30 asteen lämmöissä...? Aika näyttää.

Enää ei puutu kuin kisakunto

Mäet tuntuivat menevän pyörällä entistä kevyemmin, mikä voi selittyä tällä kannetulla ylimääräisellä massalla, kun pyörällä et kannattele itseäsi vaan voit käyttää kaiken voiman polkemiseen tietty. Ihan hyvä fiilis siitä ainakin, vaikka muuten tuntui melko rankalta ja yritin joo ajaa rauhassa... Yrittämiseksi jäi :D Oli vaan niin ihanaa! Tästä se lähtee taas.

Onneksi on nuo normaalisti liian isot Lidlin pyöräilyhousut. Paita vähän kiristi... Napapaita loppumatkasta sitten.

Eilen kävelin sauvojen kanssa puoli tuntia ja melkein kolme kilometriä. Otti käsiin alkumatkasta aika huolella. Taitaa olla nekin aika jumissa tästä vauvarumbasta, vaikka käyn hierottavana, viimeksi lauantaina, ja LPG:ssä säännöllisesti. Meinasin, että pitää koittaa viimeksi mainittua tämän löysän mahanahan kiinteyttämiseen, kun LPG:tä käytetään todella paljon myös ulkonäön muokkaamiseen. Lakkaa maha lepattamasta tuulessa. Sillä voi myös vaikuttaa raskausarpiin, jos niitä on. Itse jotenkin kummasti säästyin niiltä. Liekö neuroottinen rasvaaminen alusta asti vaikuttanut asiaan.

Kova on myös kuumotus päästä kisaamaan, mutta sovin itseni kanssa viime syksynä, että olisin käynyt vain tekemässä täydenmatkan jossain, kun jäi niin hampaankoloon. Tuskin olisin kuitenkaan malttanut ja vetänyt jo tukka putkella ainakin kisan tai kaksikin... Eli taisi tuo poika tulla varmistamaan, että pidän lupaukseni, kun viisi kesää kuitenkin jo paineltu meikäläisen kisojen perässä ja niitähän on riittänyt sen viisi kesässä.

Sääksissä miesten tuumailua ennen kisojen alkua

Kahdet kisat on käyty jo katsomassa, joista toisissa olin järjestämässä. Pidettiin taas Sääksissä kisoja ja matkoina oli sprintti, perusmatka ja supersprintti. Ensi kuussa sitten pidempiä matkoja. Sunnuntaina käytiin Kuusijärvellä katsomassa perusmatkaa. Täytyyhän tuo poikakin opettaa jo pienestä pitäen lajin pariin. 

Perusmatkan info

Ensi kesänä olisi Lahdessa ensimmäinen Suomen Ironman brändin kisa, mutta se on niin PERKELEEN KALLIS. Nyt varsinkin, kun tuilla alkaa elämään, niin tuntuu tuskaiselta pulittaa puolikkaasta vaan sen merkin takia 220 €. Kisa olisi iltavirkulle ihanteellinen, kun startti taisi olla vasta neljältä iltapäivällä... Mutta kun... Ja en tykkää varata asioita vuotta etukäteen muutenkaan, mutta se on kohta täynnä. Pitää varmaan vaan purra hammasta ja jatkaa käpyjen potkimista. Asiaa ei tietenkään helpota, kun facebook täyttyy kavereiden osallistumis postauksista. HUOOOOH.

Jatketaan harjoituksia, mutta ei vissiin enää tällä viikolla, kun tuli eilen illalla kurkku kipeäksi :(