Ensimmäinen viikko

Viikko vierähti yllättävän hyvin. Kyllä se jännityskin alkaa ehkä vähitellen nostamaan päätään sieltä, kun tajuaa, että kisa lähenee nopeammin kuin tajusinkaan. Pitää vaan uskoa itseensä, kun huomaan pohtivani sitä säännöllisesti, että pystynkö siihen. 

Kulunut viikko alkoi hieronnalla. Ja jälleen tunsin mm pakarani ihan uudella tavalla käsittelyn jälkeen :D Oikein mukava ja hyvä aloitus viikolle.

Tiistaina kuvittelin pääseväni taas ulos pyöräilemään, mutta oli niin kylmä! Hivenen pettyneenä totesin, että pitää polkea edelleen wattbikella se pari tuntia. Tylsää kuin mikä, mutta tulihan se tehtyä. Juoksin lisäksi kevyen vartin. Pikku juoksu pyörän päälle on yleensä aika hyvä, niin ei ole jalat ihan niin jumissa. Tai siltä se ainakin tuntuu.

Seuraavana oli vuorossa uinti keskiviikkona. 2.8 km tuli heiluteltua käsiä ja yllättävän hyvin sujuu. Tai no sietääkin. Se olisi yllättävää, jos ihan kylmiltään kulkisi. Se käsivedon korjaus auttoi selvästikin ihan huikean paljon. 

Minulle muistutettiin, että pitäisi uida se 400 m testiuintikin. Olin tietoinen asiasta, että se piti suorittaa kuluvana viikkona, mutta jotenkin koittanut unohtaa :D Uintia ei pystytty järjestämään, niin kuin aikaisemmin, koska Rajamäen uimahalli on edelleen kiinni. 8.6. aukeaa taas. Piti siis uida tämän viikon aikana ja ilmoittaa aika. Pieni ahdistus iski. 

Baletti saa minut nykyään ihan fiiliksiin. Kai se johtuu siitä, että pienestä pitäen olen haaveillut asiasta. Koittanut kävellä kengän kärjillä ym. Oikeakin jalka alkaa olemaan aika hyvin messissä, niin pystyy jo tekemään kaikkea paremmin. Tangossakin huomasin, että olen vahvistunut keskivartalostakin melkoisesti, koska liikkeet, jotka olivat aikaisemmin haasteellisia sujuvatkin aika helposti. Tosin kankeuteni loisti taas, kun sain lonkan kramppiin kesken kaiken. 

Perjantaina koitti tuomion päivä ja testiuinti. En ollut ottanut sitä huomioon, että tangossa tulee yläkroppa aika kipeäksi, kun edellisestä kerrasta oli taas pari viikkoa... Olin väsynyt ja tuli horton kesken työpäivän. Selvisin kotiin kuitenkin ja otin lääkkeen ja tunnin päikkärit. No vähän olin kukkuu sen jälkeen. Mietin vain, että miten jaksan uida mitenkään. Olo ei ollut yhtään sellainen, että olisi jaksanut tai pystynyt puristamaan täysiä. Yritin silti. 

Otin kipeillä käsilläni 600 m lämmöt pohjille ja tuntui, että ei siitä ollut mitään apua. Sitten pitikin jo uida täysiä. Lähti ihan hyvin alle 2 min/100 vauhtia, mutta hyydyin hyytymistäni. Kolmas satanen oli yli 2 min vauhtia, mutta viimeiselle petrasin. Se oli ihan kauheaa. Käsiin sattui niin, että itketti. 7:40 oli loppuaika. Ihan hyvin olosuhteisiin nähden. 7 sekuntia paremmin kuin vuosi sitten pullarilla. Tuoreilla käsillä olisi voinut mennä huomattavasti paremmin. Lopuksi kelluin vielä 200 m ja lähdin hoipertelemaan kotiin särkevine käsineni.

Lauantaina ei käsissä enää juurikaan tuntunut ihme sinänsä. Uinti teki siis niille hyvää vaikka ei se silloin kivaa ollutkaan. Nyt oli myös HyPyn leiri Märkiössä, mutta minä olen vähän huono leireilemään, vaikka ensi kuussa olen taas menossa Pajulahteen. Poljin aamulla taas wattbikella tunnin, koska kylmä ja lähdin katsomaan leiriläisiä. Söin ja kävin juoksemassa 75 min ja taas söin ja olisi tehnyt mieli jäädä pidemmäksikin aikaa, mutta koira odotti kotona, kun teräsmieskään ei ollut sitä hoivaamassa. Työmatkalla mokoma :D

Tänään oli se päivä, kun lähdin taas pyörällä ulos. Kaikki vaikutti hyvältä, kun lähdin. Ei sadetta, ei tuulta, vaikkakin vähän viileää. Ohjelmassa oli 150 min, 30 min I, 80 min II, 30 min III, 10 min II. Kovin on vaikeaa pysyä ykkösellä pyörälläkin. En osaa ajaa niin hiljaa :D Noh kakkosen alarajalla pyörin. Kakkos sykkeillä oli jo parempi. Puolessa välissä alkoi tuulemaan. Ja toisen tunnin aluksi tuuli ihan huolella. Käännyin niin, että jatkuva sivutuuli muuttui täysin vastaiseksi ja en liikkunut mihinkään, siltä se ainakin tuntui. Syke melkein 150 ja pienin vaihde, vauhti hädin tuskin 20 km/h. Paha, mutta selvisin. Oli hyvä lenkki kaiken kaikkiaan.

Pyöräilyn jälkeen kävin taas juoksemassa 20 min. Pyöräilyn jäädyttämät varpaatkin lämpenivät mukavasti. Olihan se setti. Peekoota koko matka. Ei huono. Nyt väsyttää.

Viikon päästä olisi vuorossa 10 km testijuoksu. Se stressaa nyt vuorostaan, koska pelkään, että en vieläkään alita tuntia. Masennun, jos niin käy. No, mutta se on sen ajan murhe sitten kuitenkin. Nyt on sitten vuorossa toinen viikko ja 11 h treeniä. Ei tämä oikeastaan tunnu enää edes niin paljolta. Kummasti tähänkin tottuu :)