Tästäkin päässy jo vierähtämään yli kolme viikkoa. Ei vaan tahdo enää iltaisin löytyä energiaa kirjoittamaan mitään järkevää, mutta näin neljännen offi viikon alkajaisiksi alkaa olemaan jo niin levännyt olo, että löytyi vihdoinkin sellainen fiilis, että nyt.
Maraton oli siis 9.10. Vantaalla urheilupuistossa. Sitä juostiin neljä kierrosta ympäri reilun 10 km lenkkiä. Sää oli vähän kosteahko, mutta lämmin. Ei pitänyt sataa, ainakaan paljoa. Arvoin vähän mitä laitan päälleni, kun oli sellainen nihkeä sää. Pelkäsin, että tulee kylmä loppumatkasta varsinkin. Menin sitten kuitenkin pelkässä ohuessa pitkähihaisessa ja jätin takin reppuun.
Starttiin ehdin juuri, kun näki niin paljon tuttuja ja muutenkin ja en ole mitenkään puhelias koskaan. Akseli olisi ollut jo menossa Hoploppiin, mutta malttoi sentään vielä vilkuttaa heipat.
Ensimmäisellä kierroksella oli suorastaan kuuma puhkuin niin tankattua energiaa. Juttelin mukavia suurimman osan matkasta ja tsemppasin viestijuoksijaa taistelemaan oman kierroksensa kovempaa, kun olisi varmaan muuten mennyt. Ja hyvin se meni. Itselläkin meni ensimmäinen ja toinenkin kierros vielä ihan helposti ja sain pidettyä sen 10km/h vauhdin.
Ensimmäisen kierroksen lopussa. Taisin jutella jonkun kanssa, niin siitä hassu ilme. |
Toisella kierroksella kävin toisen juottopisteen kohdalla taas vessassa ja nauratti, että olin pari minuuttia edellä siinä kohtaa kuin vuosi sitten. Tarkkaa touhua. Kävin siis vuosi sitten 1:50 kohdalla saman juottopisteen bajamajassa. Nyt olin siellä noin 1:48.
Jossain kohtaa toista kierrosta |
Kolmas kierros alkoi jo vähän painamaan olemuksessa, mutta ei ollut mitään kipuja tai vaivoja mitä alkoi ilmestyä vuosi sitten kolmannella kierroksella. Geelit upposi ja neste myös. Vauhtikin pysyi edelleen 10 km/h.
Kolmas tai neljäs kierros alkamassa |
Neljäs kierros alkoi kuitenkin painamaan jo niin paljon, että ei enää jalka liikkunut kuin aikaisemmin. Taistelin kovasti, että saisin pidettyä vauhdin, mutta ei vain jaksanut. Mutta maalisuoralla tapahtui pieni ihme, kun ensimmäistä kertaa piristyin siitä, että juokseminen loppuu ja yritin ainakin jotain loppukiriä :D Eli maaliin tulo ei vain ollut sinne raahautuminen puolitajuttomana.
Loppukiri |
Aika terveeltä näytän vielä maaliin tullessa |
Maaliin tulin ajassa 4:24:07 ja se oli aika tarkalleen kolme minuuttia paremmin kuin vuosi sitten. Ei harmittanut, vaikka en päässyt taaskaan tavoittelemaani vauhtiin, koska suoritus oli kokonaisuutena parempi kuin aikaisemmin. Juoksu pysyi juoksuna koko matkan eli en lyyhistynyt missään vaiheessa. Sen ansiosta ei sattunut mihinkään tai hajonnut mikään paikka. Maalissakin pystyin keskustelemaan järkeviä enkä vain tärissyt horkassa. Se iski vasta myöhemmin, mutta sekin meni palkkarilla ohi.
Oli hyvä juoksu ja eteenpäin on menty juoksun kanssakin selvästi. Rauhoittaa mieltä, kun ensi vuonna on pakko mennä sinne Barcelonaan. Enää ei voi edes siirtää itse.
Seuraavana ohjelmassa on Aktia cuppia, joista ensimmäinen viidestä juostaan Vantaan Hakunilassa 13.11. Saa nähdä tuleeko juostua jo uusi 10 km ennätys. Tänä talvena olen kyllä päättänyt alittaa sen 50 min.
Kuvat: Petteri Jokela