maanantai 30. elokuuta 2021

Kuusijärvi ja sprintti 2021

Nyt on taas reilu viikko toivuttu pettymyksestä. No, se helpotti jo muutaman päivän jälkeen. Oli vain vähän veltto viikko muutenkin. Jotenkin tuntuu, että tuo kylmä sää iskee niin pahasti, että en meinannut saada itsestäni mitään irti koko viime viikolla.

Kisa oli siis 21.8. ja oli vähän jännitystä matkassa, että voidaanko se järjestää, koska edellisenä päivänä iski taas tiukemmat rajoitukset päälle pahentuneen korona tilanteen takia. Onneksi se onnistui kuitenkin. Ei ole kesää ilman Kuusijärven kisaa ainakaan itsellä :D Sen verran monta vuotta siellä tullut käytyä. Jos ei muuten niin ainakin katsomassa. 

Oma lähtöni oli porrastettu 16:10. Melko myöhäinen, mutta ajattelin ei se mitään. Normaalisti ollut viimeistään yhden aikaan. Osoittautui ihan hyväksi ajaksi kuitenkin, koska aamulla satoi ja viimeisetkin uhkaavat ukkoset kuivuivat sopivasti kasaan ennen omaa starttia. Sää ei ollut muuten kuitenkaan mitenkään älyttämän lämmin ja vesikin vain 17,9 asteista. Jäätävää.

Olin ajoissa mestoilla, numeroin kamat, pikkumiehen, jos juoksee liian kauas :D ja vein kaiken vaihtopaikalle paikoilleen. Sitten olin jopa ajoissa uimassa. Oli ihan hyvä, koska vesi oli oikeasti niin kylmää, varsinkin kun tottunut lämpöiseen, että jähmetyin paikoilleni, kun sattui niin paljon jalkoihin. Kylmä iskee vissiin hermoihini niin pahasti, että en pystynyt liikuttamaan jalkojani hetkeen. Sama efekti tulee uimahallin kylmäaltaassa, että en meinaa päästä pois sieltä 15s jälkeen, kun sattuu jo niin paljon, että taju meinaa lähteä. Sain kuitenkin uitua vähän matkaa ja toivoin lämpiäväni vielä ennen starttia, mihin oli siinä vaiheessa vielä 20 min aikaa.

Siinä sitten laiturilla lähtöjonossa tapahtui se mitä aina pelkää. Uimalasien hihna katkesi. 30 s aikaa starttiin ja tuijotan vaan laseja jotka tippuivat päästäni laiturille. Mietin mitähän *ittua tässä pitäisi tehdä? Uin ilman sitten oli ensimmäinen ajatus. Ei ole itselleni mikään ongelma. No, onnistuin kuitenkin hirttämään lasit vielä kasaan kävellessäni veteen ja niillä mentiin ihan hyvin. 

 

Noin viisi sekuntia tämän jälkeen lasit hajosi. Kannatti taas pelleillä.


Äkkiä päähän ennen kuin hajoaa vielä uudestaan

Kylmä vaikuttaa uintiin niin, että jostain puskee limaa. Se hankaloittaa hengittämistä kummasti. Vähän aloin yökkimään sen takia jossain kohtaa, mutta piti vaan yrittää keventää. Uinti oli aika heikko esitys.

 

Kädet jäässä

Vaihtoon juostessa en meinannut saada tunnottomilla sormilla edes kelloa pysäytettyä ja märkkärin naurun metsästäminen oli myös työlästä. Sain kuitenkin kaiken tehtyä ja pääsin pyörälle. Vaihto oli keskivertoa hitaampi.

 

Pyöräilemään
 

Pyörällä jalat tuntuivat keitetyltä spagetilta. Ei mitään voimaa. Epätoivoista sätkimistä. Vähän lopussa alkoi tuntuma paranemaan, ehkä, mutta sitten oli jo aika vaihtaa juoksuun. Lopun tuntuman takia toivoin, että juoksusta tulisi ehkä jotain.

 

Pieni mies jaksoi onneksi kannustaa äitiä
 

Jälleen hitaan vaihdon jälkeen huomasin aika nopeasti, että juoksu ei mene yhtään sen paremmin spagetti jaloilla. Nilkutin juoksun läpi ja vaikka en edes pysähtynyt juomaan, juoksin hitaammin kuin vuosi sitten. Kaikki meni hitaammin kuin vuosi sitten. Ei tullut edes oikein hiki ja olin edelleen kylmä, kun pääsin maaliin. 

 



 

Kovasti harmitti, kun olin ajatellut, että parantaisin viimevuotista aikaa, mutta meni kolme minuuttia hitaammin koko homma. No, nyt kävi taas näin, mutta ehkä ensi vuonna taas paremmin. Se on niin päivästä ja kelistä vähän kiinni.

 


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti