perjantai 12. heinäkuuta 2019

Kisajännitystä

Tässä on nyt kaksi viikkoa lomailtu koko perheen voimin. Muistin, että seuraava kisa olisi ollut viikon lomailun jälkeen, mutta onneksi vasta kahden. Kesti nimittäin yli viikon, että olin päässyt pahimmasta väsymyksestä. Tiistaina heräsin ensimmäisen kerran niin, että ei ollut enää silmät ristissä. En oikeasti muista milloin olisin viimeksi herännyt niin, että ei väsytä.

Palauttelua kisan jälkeen ja aika monena iltana ulkona, kun oli vielä lämmin
 
Juhannuksena ehti töiden jälkeen vielä rannallekin

Loma alkoi metsämansikkaretkellä
 
Kuusijärven jälkeen, kun lakkasi harmittamasta piti käydä testaamassa, että pystynhän juoksemaan sen viisi kilometriä alle puoleen tuntiin. Pystyin, ja yllättävän helposti vielä kahden ja puolen tunnin pyöräilyn jälkeen. Se oli vaan huono päivä kaikessa väsymyksessä se Kuusijärven kisa. 


Iloista pyöräilymeinenkiä

Sen jälkeen on tullut tehtyä aika tasaisesti kaikkea, vähän juoksuvetoja jne perus settiä. Kylmä ja sateinen sää on aiheuttanut vähän harmia, kun kesällä toivoisi olevan lämmin. Edes kesällä. Ei voi kuin valittaa ja tehdä vaan. 


Vesi lämpimämpi kuin ilma. Ei ole kyllä vaatinut viime aikoina paljoakaan, että siihen on päässyt.

Viime sunnuntaina oli ns. kotikisat ja toimin taas yhtenä järjestäjistä. Kävin uimassa perusmatkan mukana ja oli ihan hilpeä kokemus lähteä uimaan kaatosateessa. Kääntöpoijua ei näkynyt, kun sade nosti järven pinnasta sellaisen sumun. Vähän siellä käännössä näytin suuntaa ja tulin häntäpäässä pois päin ja näytin suuntaa harhailijoille loppumatkastakin. Oli todella kiva uinti.

Oli taas kiva olla järjestämässä kisaa, joka sai niin monet hymyilemään. Ja oli siellä suurta harmistustakin, kun meidän ainut täysmatkalainen joutui luovuttamaan pyöräilyn jälkeen jäädyttyään niin täysin, että ei pystynyt juoksemaan enää. Kisan järjestäminen on kyllä ihan antoisaa puuhaa, vaikkakin raskasta.

Huominen perusmatkan kisa Lohjalla vähän hirvittää, kun vesi on jäätävää 17 asteista. Sääksissä ollut 18 ja olen ollut ihan jääkalikka uinnin jälkeen. Sitten vielä aika mielenkiintoinen pyöräreitti... 8 x 5 km lenkki. Ei sssaaaatna... Mietin sitä kuinka monta kertaa siinä saa kääntyä. Ja mitä letkaa se tulee olemaan. Toivon vaan, että juoksu kulkisi edes kerran elämässä. Olenhan sentään puolustamassa viimevuotista ikäsarjani SM-kultamitalia :D

Kaverin kanssa aina kivempaa



Vaikka ei se yksinkään harmita varsinkaan hyvällä säällä

Katsotaan miten käy. Huonosti vai hyvin huonosti. Maaliin koitan päästä taas alta kolmen tunnin. Se on ainut tavoite tällä kunnolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti